Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan vaikuttaa siltä, että uskonnon merkitystä aliarvioidaan Suomessa nykyisin kansainvälisen suojelun tarvearvioinnissa, mikä on heikentänyt suojelua Suomesta hakevien oikeudellista asemaa merkittävästi.
– Uskonnollisen vainon perusteella turvapaikkaa hakevien joukossa on niitä, jotka ovat siitä syystä joutuneet pakenemaan kotimaastaan. Mutta keskuudessamme on vielä enemmän niitä, jotka ovat alun perin tulleet tänne muun syyn perusteella, esimerkiksi etnisen tai poliittisen vainon vuoksi, hän sanoo tiedotteessaan.
Räsäsen mukaan monen on vaikea ymmärtää aitoa uskonnollista heräämistä.
– Pidän tietämättömänä ja kyynisenä sitä tulkintaa syntyneestä ilmiöstä, että nyt uskontoa vaihdetaan vain turvapaikan saamisen toivossa.
Uskonnonvapaus on hänen mukaansa suomalaisen yhteiskunnan keskeinen perusarvo ja myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimus.
– Se sisältää niin Suomen kansalaisten kuin kaikkien täällä elävien oikeuden uskoa ja harjoittaa uskontoa, samoin oikeuden uskonnottomuuteen, mutta siihen kuuluu myös oikeus vaihtaa uskontoa. Tätä oikeutta ei yleisesti turvata muun muassa islaminuskoisissa valtioissa.
Kansainväliset sopimukset ja Suomen laki kieltävät Räsäsen mukaan selkeästi turvapaikkaa hakevan palauttamisen olosuhteisiin, joissa hän voi joutua vainon tai hengenvaaran kohteeksi.
– Oleellista uskonnollista vainoa tutkittaessa on se, onko henkilö vaarassa joutua lähtömaahan palautettaessa vainon kohteeksi tai hengenvaaraan, ei niinkään se, mikä on hänen sydämensä tila.
Esimerkiksi Räsänen nostaa Afganistanin, jonne ei hänen mukaansa käytettävissä olevan maatiedon pohjalta voi lainkaan palauttaa islamista kristinuskoon kääntynyttä.
– Siellä henkeä uhkaaville tahoille, olipa kysymys terroristiryhmistä tai henkilön perheestä, oleellista ei ole se, onko kääntynyt nimikristitty vai sydämen kristitty. Oleellista on aiemman uskonnon hylkääminen, jonka merkkinä on kristillinen kaste.
