Finanssiryhmä OP:n ekonomistit ennustavat Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 6 prosenttia, mutta kääntyvän ensi vuonna 3,5 prosentin kasvuun.
– Suomen talous on näillä hetkillä kääntymässä jälleen kasvuun jyrkän romahduksen jälkeen. Toinen vuosineljännes on pohjanoteeraus, heinä-lokakuussa kansantuote on jo tätä suurempi. Nousu lähtee liikkeelle vaiheittain. Yksityinen kulutus on jo alkanut piristyä, mutta viennin pohjakosketus on edessä vasta syksyllä, toteaa OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Ennuste perustuu arvioon, että pandemiasta johtuvia rajoituksia puretaan vähitellen, mutta koronavirus tai uhka sen leviämisestä vaikuttaa käyttäytymiseen myös ensi vuonna.
Taloutta koettelee ennusteen mukaan tänä vuonna voimakkaimmin yksityisen kulutuksen ja viennin alamäki, mutta myös investoinnit ja varastot vähenevät selvästi. Kansantuotteen notkahdusta lievittävät tuonnin väheneminen ja julkisen kysynnän kasvu.
OP:n ekonomistit ovat arvioineet yksityisen kulutuksen kehitystä muun muassa maksukorttitapahtumien perusteella. Enimmillään kotitalouksien kulutus jäi korttidatan mukaan maaliskuun lopulla viidenneksen alkuvuoden tasosta, mutta on sittemmin jo alkanut elpyä.
Kulutuksen romahduksen seurauksena kotitalouksien säästämisaste on noussut jyrkästi lähes 1990-luvun alun ennätystasolle. Patoutunut kysyntä ja säästämisen kasvu mahdollistavat ennusteen mukaan kulutuksen elpymisen, vaikka ostovoiman kehitys kärsiikin työllisyyden heikkenemisestä. Yksityisen kulutuksen taso jää silti alle aiemman huipun vielä ensi vuoden lopullakin.
OP:n ekonomistit arvioivat maailmantalouden romahduksen oikenevan ensi vuonna selvään kasvuun, mutta
maailmantalouden sukellus näkyy Suomen investointitavaravetoisessa viennissä viiveellä.
– Rakenteellisesti Suomen talous on muihin verrattuna vähemmän altis koronan aiheuttamalle välittömälle romahdukselle kuin tavanomaisemmalle investointivetoiselle kriisille. Tämän seurauksena sukelluksemme ei ole yhtä jyrkkä, mutta toisaalta toivumme hieman hitaammin kuin euroalue tai Yhdysvallat, arvioi Heiskanen.
Työttömyysasteen ennuste tälle vuodelle on 8,5 prosenttia ja ensi vuodelle 9 prosenttia. Vastaavasti työllisyysaste laskee tänä vuonna 70,5 ja ensi vuonna 70 prosenttiin.
Julkisen alijäämän arvioidaan kasvavan tänä vuonna lähes 20 miljardiin euroon.
– Ensi vuonna taloutta elvytetään julkisin varoin, ja työttömyystilanne on keskimäärin heikompi. Arvioimme, että vaje on jokseenkin yhtä suuri myös ensi vuonna, jolloin julkinen velka nousee 74,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen, arvioi Heiskanen.
OP:n ekonomistit huomauttavat myös euriborkorkojen riskilisien kasvaneen, koska pankkien luottotappiot todennäköisesti kasvavat talouskriisin myötä. Lisäksi joidenkin euromaiden talouksien heikko tilanne on heijastunut korkomarkkinoille.
– Euriborkorkojen nousu on ainakin vielä ollut suhteellisen maltillista, eikä suurta korkojen nousua ole näillä näkymin näköpiirissä. Kaiken kaikkiaan keskuspankkien toimet estivät finanssikriisin syntymisen, mutta nyt tehdyt toimet kytkevät finanssi- ja rahapolitiikan yhä tiiviimmin kiinni toisiinsa, arvioi seniorekonomisti Tomi Kortela.
