Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti Kultarannassa esiin huolensa siitä, ettei EU ole tarpeeksi vahva, jotta sitä kuultaisiin maailmanpolitiikan pöydissä.
— Pitääkö EU:n rakentaa ensin itsestään kunnioitettavan voimakas? Ja tämä tarkoittaa tietysti puolustusulottuvuuden voimakasta lisäämistä, Niinistö pohdiskeli Kultaranta-keskustelujen tiedotustilaisuudessa.
Presidentti korosti myös, että ”EU:sta puuttuu yksi aika oleellinen tekijä, joka kaikissa historian valtioliitoissa tai unioneissa on ollut merkittävä eli jäsentensä turvaaminen”. Se on hänestä ilahduttavalla tavalla noussut kuitenkin 2—3 vuoden sisällä esiin.
Verkkouutiset kysyi Kultarantaan saapuneilta vierailta kommentteja presidentin näkemyksiin EU:n voiman vahvistamisesta.
— Jos puhutaan tästä kovasta turvallisuudesta eli sotilaallisesta turvallisuudesta, EU:n jäsenistä suuri enemmistö on hoitanut sen asian Naton kautta eikä EU:lla ole asiaa sille sektorille, huomauttaa valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka.
Tarkan mukaan EU:ssa valmistaudutaan paraikaa kuitenkin moniin puolustukseen liittyviin asioihin, joita sotilasliitto Nato ei tee:
— Tällaisia ovat esimerkiksi hybridisodankäynti ja muut vastaavat. Tämä on erittäin arvokasta työtä ja merkitsee konkreettisen turvallisuuden kannalta selvää parannusta, jos näissä aletaan saada jotain aikaan.
Tarkan mukaan EU voi hoitaa uusiin uhkiin vastaamista ”aika merkittävälläkin tavalla”.
Voiko EU kasvattaa tällä sektorilla voimaansa niin, että sitä kuunneltaisiin paremmin?
— Minusta se voi olla mahdollista. Sen pitäisi olla mahdollista, koska tällä sektorilla tulee todella isoja ongelmia, jos näihin ei pystytä vastaamaan, Tarkka arvioi.
Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mielestä EU:n puolustusyhteistyön syventämisessä tehdään nyt ”ihan oikeita asioita”. Hän pitäisi lisäksi sotilasmahti Britannian myös jatkossa mahdollisimman lähellä EU:ta.
— Meillä on paljon mahdollisuuksia hankinta- ja tiedustelupuolella. Ja sitten Britannia täytyy pitää mahdollisimman lähellä Euroopan unionia. Se on suuri menetys, että Britannia lähtee EU:sta, niin nyt täytyy tehdä järkevä sopimus, jossa heidät pidetään ulko-, turvallisuus- ja tiedustelupoliittisesti niin lähellä EU:ta kuin mahdollista. Silloin tästä voi jotain tullakin, Soini arvioi viitaten EU:n voiman vahvistamiseen.
Soinin mukaan on kuitenkin selvä asia, ettei EU:n puolustusyhteistyö voi korvata sotilasliitto Natoa.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen on presidentin kanssa sama mieltä siitä, että puolustusyhteistyön vahvistaminen tuo EU:lle uskottavuutta.
— Elämme maailmassa, jossa muutkin rakentavat valtaansa sotilaallisen voiman varaan. En nyt tarkoita, että EU:n pitäisi ryhtyä tässä liioittelemaan, mutta se, että unionin jäsenet jakavat samat uhkakuvat ja tekevät yhteistyötä puolustuksen saralla, se on unionin vahvuudeksi, Tiilikainen arvioi.
Tiilikainen huomauttaa, että kyse on samalla myös siitä, mikä EU:n identiteetti kansainvälis-poliittisena toimijana on?
— Olemme tottuneet pitkässä juoksussa siihen, että se on rauhan projekti ja EU pyrkii purkamaan auki viholliskuvia ja vastakkainasetteluja ja olemaan sillä tavalla niin sanotusti hyvän rakentaja, Tiilikainen huomauttaa.
Tiilikainen arvioi, että nykyisessä ympäristössä, jossa vastakkainasetteluja nousee, EU tuskin haluaa niitä lähteä niitä omalta osaltaan vahvistamaan. Tiilikaisen mielestä kyse ei ole vain voimapolitiikasta vaan myös poliittisesta päämäärätietoisuudesta.
— EU:n pitäisi kirkastaa tavoitettaan. Sisäiset jakolinjat tuntuvat hallitsevan EU:n olemusta.
