Hidastuvasta talouskasvusta huolimatta asuntokauppa on pysynyt pirteässä vireessä. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Onko asuntomarkkinoista maalailtu liian synkkä kuva?

Asuntokauppa on pirteässä vireessä hidastuvasta talouskasvusta huolimatta.

Asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos Hypo totesi syyskuun asuntomarkkinakatsauksessaan, että syntyvyyden sukeltaminen ja väestön määrän kääntyminen laskuun langettaa synkän varjon myös asuntomarkkinoiden yläpuolelle.

– Viime vuonna asuntojen hinnat nousivat vain kolmessa maakunnassa. Isossa osassa maata hintojen lasku jatkuu tulevina vuosina. Koko maan hintakehitys hiipuu miinukselle: väestökasvu katoaa, uusia asuntoja tulee rutkasti ja talouden vahvin vaihe jää taakse, Hypo totesi katsauksessaan.

Myös talouskasvun hiipumisesta on viime aikoina ollut useita merkkejä. Valtiovarainministeriön tuoreen taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja hidastuu yhteen prosentin tuntumaan lähivuosina. Toimintaympäristön epävarmuus heijastuu suomalaisten yritysten ja kuluttajien odotuksiin.

Hidastuvasta talouskasvusta huolimatta asuntokauppa on pysynyt pirteässä vireessä, arvioi kiinteistövälitysalan keskusliitto. Tuoreimmassa asuntomarkkinakatsauksessaan se kertoo, että tammi-syyskuussa koteja vaihdettiin 2,6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vanhojen asuntojen myynti vilkasta

Kauppaa kirittää erityisesti vanhojen asuntojen myynti, joka on neljän prosentin kasvuvauhdissa viime vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna. Perheasuntojen kysyntä jatkuu vilkkaana: omakotitalojen kauppaa on käyty seitsemän prosenttia enemmän ja rivitalojen 3,7 prosenttia enemmän. Uudiskohteiden myyntimäärät ovat laskeneet viime vuoden tammi-syyskuusta 6 prosenttia.

– Uudisasuntokauppa on ollut vilkasta parin viime vuoden aikana. Monet myydyt uudiskohteet ovat valmistuneet tänä vuonna, minkä vuoksi niiden ostajista moni on laittanut oman asuntonsa myyntiin vasta tänä vuonna. Tämä on lisännyt hyvien käytettyjen asuntojen tarjontaa ja kauppoja, kertoo kiinteistönvälitysketju Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

Tilastojen perusteella vuoden kolmannella kvartaalilla asuntoja myytiin rivakasti. Kauppamäärät ovat olleet kasvussa heinäkuusta lähtien ja syksyä kohti asuntokauppa vilkastui entisestään.

Vanhoja asuntoja myytiinkin lähes yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusia asuntoja kävi kaupaksi kolmannella kvartaalilla kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Kauppa käy myös kasvukeskusten ulkopuolella

Suurista kaupungeista Helsinki, Espoo, Tampere ja Turku kiinnostavat asunnonvaihtajia ja kauppamäärät näissä kaupungeissa jatkavat kasvuaan. Helsingissä asuntoja on myyty 11 prosenttia, Turussa 9,0 prosenttia ja Espoossa 8,8 prosenttia enemmän. Tampereella nousua on ollut 3,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Kasvukeskusten lisäksi myös pienemmissä kaupungeissa on nähty suuria nousuja kauppamäärässä.

Porvoossa kasvua on ollut jopa 7,4 prosenttia, Vaasassa kauppamäärät ovat kasvaneet kahdella prosentilla, Seinäjoella 4,7 prosentilla ja Kuopiossakin vaihdanta on viitisen prosenttia vireämpää viime vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna.

– Mediassa on maalattu aivan liian synkkää mielikuvaa asuntomarkkinoidemme tilanteesta. Asunnot käyvät tällä hetkellä kaupaksi hyvin, myös kasvukeskusten ulkopuolella. Syksy on ollut hyvää kaupantekoaikaa kaikilla, toteaa Rantanen.

Pääkaupunkiseudulla Vantaa on jäänyt jälkeen kauppamääristä. Vantaalla kauppaa tehtiin noin prosentin vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Lahdessa kauppaa on tehty kuusi prosenttia vähemmän, Porissa viisi prosenttia ja Lappeenrannassa kahdeksan prosenttia vähemmän.

Hintakehitys on maltillista koko Suomessa

Kiinteistövälitysalan keskusliiton mukaan Helsingissä vanhan asunnon keskineliöhinta kolmannella kvartaalilla oli 5 342 euroa, Espoossa 3 731 ja Vantaalla 2 783 euroa.

Pääkaupunkiseudun hintakehitys alkaa eriytyä, sillä neliöhinnat ovat tasaisesti kasvaneet Helsingissä ja Espoossa. Vantaalla hintojen kehitys on jäänyt tästä vauhdista ja Tampereella keskineliöhinta 2 902 euroa on jo suurempi kuin Vantaalla. Turussa keskineliöhinta kolmannella kvartaalilla oli 2 634 euroa.

– Hintojen eriytyminen on tosiasia kaupunkien ja isompien paikkakuntien sisällä. Meillä on paikkakuntia, joissa tietyt alueet ovat kehittyneet ja hinnat nousseet, ja toisilla alueilla hinnat ovat laskeneet. Esimerkiksi Helsinki 4:ssä ovat hinnat nousseet vuodesta 2015 neljässä vuodessa 7,5 prosenttia, kun taas Helsinki 1:ssä hinnat ovat nousseet jopa 18-19 prosenttia. Turussa alueilla 1 ja 3 hinnat ovat nousseet, mutta Turku 2:ssa hinnat ovat olleet laskusuunnassa, Rantanen kertoo.

Rantasen mukaan isompien paikkakuntien sisällä tapahtuva hintakehityksen eriytyminen tasaa asuntomarkkinoiden kokonaishintakehitystä.

Pääkaupunkiseudulla myyntiajat lyhyempiä

Kerrostaloasunnon keskimääräinen myyntiaika Suomessa on 79 päivää. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kerrostaloasunnot käyvät keskiarvoa ripeämmin kaupaksi, Helsingissä sijaitsevat kerrostalohuoneistot myydään keskimäärin 1,5 kuukaudessa.

Kiinteistövälitysalan keskusliiton mukaan myyntiajoissa ei ole ollut suuria vaihteluita koko vuonna, pääkaupunkiseudulla sijaitsevan kerrostaloasunnon myyntiaika on lyhentynyt viikolla elokuusta ja muualla Suomessa sijaitsevan huoneiston myyntiaika on lyhentynyt kahdella päivällä elokuusta.

Omakotitalot myydään keskimäärin neljässä kuukaudessa niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Omakotitalojen myyntiajat pidentyvät oletetusti syksyä kohti, keskimääräinen myyntiaika on pidentynyt elokuusta viikolla.

JORMA ERKKILÄ

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt