Omakotitalo voi jäädä haaveeksi – syynä byrokratia, vaihtelevat tulkinnat ja viranomaisen mieltymykset

Yksityiskohtaiset viranomaisvaatimukset ja vaihtelevat tulkinnat tuottavat rakentajille päänvaivaa ja turhia kustannuksia.

– Pahimmillaan omakotitalon rakentaminen jää haaveeksi tai kerrostalohanke jumittuu lupaviidakkoon, sanoo Rakennnusteollisuus RT.

Oman kodin rakennuttamista suunnitteleva törmää kaavamääräysten tiukkoihin kiemuroihin viimeistään rakennuslupavaiheessa. Usein halutunlainen talo ja määräysten edellyttämä talo ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäisellä on huomattavasti korkeampi hintalappu.

Rakennusteollisuus RT:n kyselyyn vastanneesta valmistaloja markkinoivasta yrityksestä todetaan, että kauppoja jää toistuvasti tekemättä, kun asiakkaan rahat eivät riitä viranomaisten vaatimaan toteutukseen.

RT keräsi jäsenkyselyllä yritysten näkemyksiä lupaprosessien ongelmista ja näiden ratkaisukeinoista. Vastaajina oli niin suurten rakennusyritysten kuin pientaloteollisuudenkin edustajia.

– Tiettyyn rajaan saakka sääntely on toki hyödyllistä ja välttämätöntä. Haitalliseksi se muuttuu silloin, kun määräykset menevät tarpeettoman pikkutarkalle tasolle ja rajoittavat liiaksi vaihtoehtoja. Se nostaa väistämättä kustannuksia ja päätyy viime kädessä asiakkaiden maksettavaksi, sanoo johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.

Kyselyyn vastanneiden rakennusalan ammattilaisten mielestä osa vaatimuksista pohjautuu viranomaisen henkilökohtaisiin mieltymyksiin eikä niille ole selkeitä perusteita.

Toisinaan talon ulkonäköä koskevat yksityiskohtaiset vaateet ohjaavat Kärkkäisen mukaan jopa esimerkiksi sellaisiin terassiparvekeratkaisuihin, jotka ovat riskialttiita meidän sääoloissamme.

Usealla alueella toimiville yrityksille kiusaa tuottavat myös viranomaisten vaihtelevat tulkinnat. Toimintamalleja ei voida vakioida ja lupaprosessit tuottavat ikäviä ja kalliitakin yllätyksiä, kun vaikkapa palomääräysten vaatimukset vaihtuvat jopa kesken hanketta.

– Vaikka rakennusmääräykset ja -ohjeet ovat samoja Helsingistä Utsjoelle, se mikä kelpaa yhdellä paikkakunnalla, ei päde toisaalla. Suurissa kaupungeissa myös yksittäisten virkamiesten välillä on eriäviä tulkintoja, Anu Kärkkäinen sanoo.

Pienet kunnat osoittautuivat kyselyssä suuria notkeammiksi. Isoista kaupungeista muun muassa Vantaa keräsi kiitosta joustavuudesta ja nopeudesta. Myös Turku, Tampere ja Oulu saivat myönteisiä mainintoja, kun taas Espooseen ja Kuopioon kohdistui kriittisempää palautetta.

Rakennusteollisuus RT:n toteuttamaan kyselyyn tuli kaikkiaan 134 vastausta. Vastaajat edustivat kaikenkokoisia talon- ja infrarakentamisen, pientaloteollisuuden sekä betoniteollisuuden yrityksiä eri puolilta Suomea.

Kommentit