– Eurokriisin keskeisin opetus on, että yhteisillä toimilla voidaan estää taloudellisen kriisin kärjistyminen ja suurtyöttömyys, jos toimitaan nopeasti ja viisaasti. Jos taas viivytellään ja nojaudutaan vain kansallisiin ratkaisuihin, kriisi kärjistyy pahemmaksi, yritysten konkurssiaalto pahenee ja vaarana on pitkäaikainen taantuma, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Helsingin Sanomien haastattelussa.
Hänen mukaansa EU:n komission ehdotus elvytysrahastosta mahdollistaa tasapainoisemman elpymisen koko Euroopassa, mikä on myös viennistä riippuvaisen Suomen etu.
Suomen hallitus katsoi viime viikolla, että ehdotus ei sellaisenaan ole hyväksyttävissä. Hallitus muun muassa pienentäisi hätärahoitusta ja suorien avustusten osuutta.
Rehnin mielestä keskustelu komission ehdotuksesta muistuttaa eurokriisin pahimmassa vaiheessa käytyä väittelyä Suomen taloudellisista sitoumuksista ja riskeistä.
– Pelättiin merkittäviä taloudellisia tappioita. Tiedossani ei ole, että Suomen tasavallalle olisi tullut tappiota Euroopan vakausmekanismista tai muista rahoitusjärjestelyistä.
Komission esitys elvytyspaketista on Rehnin mielestä hyvin perusteltu, vaikka siinä on myös korjattavaa. Esityksestä ei vielä ilmene täsmällisesti, millaiset ehdot hätärahoituksella olisi.
– Ehdollisuus on olennaista. Rahoitusta on käytettävä terveydenhoitoon, kestävän talouskasvun ja työllisyyden edellytysten parantamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Kaikki nämä ovat tärkeitä päämääriä eurooppalaisten yhteiskuntien ja talouksien uudistamisessa, hän sanoo.
Rehn sanoo tietävänsä ”kyllä, että joitakin ihmisiä houkuttelee rahtusen nostalginen paluu puhdasoppiseen Maastrichtin sopimukseen talous- ja rahaliitosta vuosimallia 1992–1999”.
– Tämä ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman isoa riskiä siitä, että kriisioloissa euro hajoaisi. Eurokriisin läheltä kokeneena voin sanoa, että se juna [paluu alkuperäiseen sopimukseen] meni jo kymmenen vuotta sitten, Rehn toteaa.
Hänen mielestään EU:ssa ei ole odotettavissa mitään mullistuksia, vaikka yhteistyö tiivistyy talouden eri osa-alueilla.
– Komission ehdottama tilapäinen 750 miljardin euron rahoitus jäsenvaltioille ei muuta Euroopan unionin perusolemusta. Kansallisvaltioilla on tulevaisuudessakin ensisijainen vastuu talouspolitiikastaan, Rehn sanoo Helsingin Sanomille.
