Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann sanoo, että niin urheiluvalmennuksessa kuin yritysjohdossakin on kyse pitkälti samasta asiasta. On tunnistettava erilaiset ihmiset ja näiden vahvuudet ja saatava ne pelaamaan yhteen.
– Oleellinen asia on, minkälaisella ihmiskäsityksellä ollaan liikkeellä, Dettmann korosti Yrittäjäristeilyllä pitämässään luennossa.
Ihmisten luokittelun vaarana on Dettmannin mukaan aina se, että kyse on ainutlaatuisista yksilöistä.
– Silti olemme tätä kuitenkin tehneet, koska tätä kautta pelaajien keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus paranevat.
Dettmann toi luennossaan erilaisia pelaajatyyppejä eläinesimerkein, jotka voivat olla sovellettavissa myös erilaisiin työntekijöihin yrityksissä. Puuma on hänestä ”esimerkiksi se yrityksen myyntitykki, joka on määrätietoinen ja hoitaa kaupat himaan”.
– Kotka on se, joka liitelee, näkee visioita ja osaa katsoa kauemmas
– Perhonen on se, joka kysyy aina, mitä sulle kuuluu? Perhoset ovat aina valmiita keskustelemaan, he ovat loistavia kommunikoijia, fiiliksen ja hengen ylläpitäjiä.
– Koiranpentuhan on se, joka juoksee aina ilopisesti vastaan, kun tulet kotiin. Koiranpennut ovat empaattisia. Kun joukkueessa on tällainen pelaaja, pahinta on hänelle äksyileminen kun pelissä on tiukka paikka.
– Delfiini on täydellinen team worker. Hän on kuin rakennusinsinööri. Noudattaa sääntöjä ja pitää sovitusta kiinni. Jos on tiukka peli ja viimeinen aikalisä, delfiinin pitää päästä pelaamaan sellaista peliä, jota on harjoiteltu. Hän ei pysty välttämättä hallitsemaan muutosta.
– Majava on vähän kuin roskisdyykkari. Hän rakentaa ahkerasti sitä patoa, tekee kaikkensa joukkueen eteen, ei pyydä hirveästi huomiota eikä välttämättä kommunikoi.
– Pöllö on se, joka osaa esittää aina ne tärkeät kysymykset. Miksi tehdään näin?
– Hai on se, joka ui siellä vedessä. Hän ei paljon hötkyile, mutta kun on aika tehdä ratkaisuja, hän iskee.
Dettmann korostaa, että niin urheiluvalmennuksessa kuin yritysjohdossakin on tärkeää, että kyse on ihmisistä, joilla on erilaiset tunteet ja arvot. Hän viittaa myös Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen, jossa oli kysytty ammattiurheilijoiden odotuksia valmentajilta.
– 40 prosenttia vastaajista halkusi, että minua arvostetaan. 37 prosenttia katsoi, että valmentajalla pitää olla kommunikointikykyä.
Niin valmentajan kuin yritysjohdonkin pitää tunnistaa, missä kukin on hyvä. Se luo hyvää itseluottamusta ja tätä kautta syntyy myös menestystä.
