Tänään äänestetään EU-vaaleissa. Euroopan parlamentin tilastojen mukaan äänestysprosentti on ollut unionitasolla korkeimmillaan vuonna 1979, jolloin äänestysprosentti oli 61,99. 1970-luvun jälkeen se on ollut tasaisessa laskussa ja vuonna 2014 42,61 prosenttia unionin asukkaista äänesti eurovaaleissa.
Ensimmäiset suorat vaalit parlamentin jäsenten valitsemiseksi järjestettiin vuonna 1979, jolloin unioniin kuului yhdeksän jäsenvaltiota. Vuonna 2014 jäsenvaltioita oli 28. Sama lukumäärä on myös tämän vuoden EU-vaaleissa, sillä Britannia on yhä jäsenmaa.
Vuonna 1996 Suomen EU-vaaleissa äänestysprosentti oli 57,6, mutta vuonna 2014 vain 39,10 prosenttia. Vuoden 2014 eurovaaleissa äänestettiin eniten kokoomuksen ehdokkaita.
Nuorista äänestäjistä ainoastaan 10,4 prosenttia kävi vaaliuurnilla vuonna 2014.
Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Iida Laurila kertoo Verkkouutisille, että nuorten alhaiseen äänestysaktiivisuuteen on vaikea nimetä yhtä tiettyä syytä. Jostain syystä kampanjat ja ehdokkaiden sanoma eivät tavoittaneet nuoria vuonna 2014.
– Edellisten eurovaalien jälkeen on yritetty kampanjoida paljon sen eteen, että Suomi voisi tänä vuonna päihittää äänestysaktiivisuudessa ainakin Ruotsin, jossa nuorista äänesti jopa 66 prosenttia. Vaikka Suomessa nuorista äänesti vain kymmenen prosenttia, halutaan Ruotsi silti päihittää.
Laurila uskoo, että nuoria henkilökohtaisesti koskettavat poliittiset teemat, kuten ilmastonmuutos ja tekijänoikeuksiin ja digitaaliseen säätelyyn liittyvät asiat, saavat nuoret tänä vuonna heräämään ja äänestämään omien arvojensa mukaisesti.
– Se, miten nuoret saataisiin kiinnostumaan politiikasta, on ikuisuuskysymys. Yksi ratkaisu voisi olla se, että politiikka tuotaisiin lähemmäs kouluja. Opetuksessa käydään hyvin teknisesti läpi sitä, miten jokin laki muodostetaan, mutta ei käsitellä taustalla olevia ideologioita tai puolueiden näkyvyyttä, Laurila harmittelee.
Yhtenä keinona hän näkee sen, että poliitikot tai nuorisojärjestöt tulisivat kouluihin kertomaan toiminnastaan. Hänen mukaansa esimerkiksi Ruotsissa on tavallista, että poliittiset nuorisojärjestöt saavat pitää omia pisteitään kouluissa.
– Tänä päivänä nähdään paljon aktiivisia nuoria lakkoilemassa. Kyllä tässä ehkä voisi nähdä jotain käännettä parempaan myös nuorten äänestysaktiivisuudessa, Laurila jatkaa.
LUE MYÖS: Tänään äänestetään EU-vaaleissa
