Kun koronakriisi keväällä alkoi, parhaat ruokaketjun toimijat siirtyivät tuoreen tutkimuksen mukaan päivittäiseen suunnitteluun. Ennustemallit ja historiaan pohjautuvat ennakoivat toimintatavat menettivät merkityksensä poikkeustilanteessa.
Aalto-yliopiston tutkijat apulaisprofessori Lauri Saarisen johdolla ovat kartoittaneet ruuan toimitusketjuja koronakriisin aikana. Alustavan tutkimusraportin mukaan korona-aika korosti päivittäisen kommunikoinnin, joustavan suunnittelun ja resursoinnin sekä ketterien toimintatapojen merkitystä.
Tutkijoiden ennakolta tunnistamat uhat olivat tarjonnan kärsiminen, tavaroiden hamstraaminen, valmistajien kyvyttömyys reagoida nopeasti ja tehokkaasti sekä piiskavaikutus eli liian suuret valmistusmäärät vääränlaisen päätöksenteon seurauksena.
Alustavien tulosten mukaan päivittäiseen suunnitteluun ja yhteydenpitoon siirtyminen toimitusketjun toimijoiden välillä kuitenkin auttoi torjumaan näitä uhkia.
– Kaupan kriisi ja kuluttajien hamstraaminen alkoivat hallituksen ensimmäisestä tiedotustilaisuudesta. Hamstraus rajoittui vain muutamaan päivään, koska tarkan viestinnän ja nopeiden toimitusten johdosta kuluttajat uskoivat tuotteiden saatavuuden pysyvän hyvänä. Myös valmistajat reagoivat nopeasti ja tuotanto osattiin suunnata oikeisiin tuotteisiin, Saarinen kertoo yliopiston tiedotteessa.
Kaupan alan toimijat pystyivät palauttamaan kuluttajien luottamuksen nopeasti kaupan toimitusketjun toimintakykyyn.
– Jos tuotteiden saatavuutta ei olisi pystytty palauttamaan nopeasti, hamstraus olisi kasvanut, lehdissä olisi ollut lisää kuvia tyhjistä hyllyistä ja se olisi aiheuttanut uuden ryntäyksen kauppoihin pahentaen siten tilannetta, Saarinen huomauttaa.
Poikkeusaikana onkin hänen mukaansa tärkeää kommunikoida kriittisimmät asiat päivittäin.
– Jos esimerkiksi leivän kysyntä on viisinkertainen, täytyy selvittää, miten leipää voidaan valmistaa maksimimäärä ja kuinka se voidaan jakaa kauppoihin mahdollisimman tasapuolisesti.
Normaalisti kaupat ohjaavat toimituksia ja valmistusta tilauksilla, ja suunnittelua tehdään viikko- tai kuukausitasolla. Korona-aikana parhaat toimijat siirtyivät päivittäiseen suunnitteluun. Valmistajat kertoivat kaupan toimijoille, mitä he pystyvät kullakin hetkellä valmistamaan ja kauppias kertoi vastaavasti, mitä tuotteita tarvitaan enemmän.
– Korona-aikana unohdettiin vääränlainen tehokkuusajattelu sekä ennustaminen ja valmistettiin nopeasti ja joustavasti kaupan tarpeiden mukaan, Saarinen toteaa.
Tutkimuksesta on alustava raportti, jotta yritykset voivat varautua ja reagoida paremmin pandemian mahdolliseen toiseen aaltoon. Tutkimusta laajennetaan syksyllä, jolloin selvitetään toimitusketjujen kykyä palautua shokista.
