Turvallisuusanalyytikko Juha Pyykönen nostaa Nato-jäsenyyden eurooppalaisen puolustusyhteistyön edelle.
– Kustannustehokkuuden kannalta suurin turvatakuu saataisiin liittymällä Natoon, sanoo prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen Verkkouutisille.
Itämeren kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa myös Suomeen. Sotilaallinen jännite Itämerellä on kasvanut Venäjän Ukrainaan kohdistamien aggressioiden ja Krimin laittoman Venäjään liittämisen myötä.
Euroopassa on käynnissä useita puolustusyhteistyötä koskevia hankkeita ja suunnitelmia. Kyse on kahdenkeskisestä, kolmenkeskisestä ja monenkeskisestä toiminnasta.
Eurooppalaisella tasolla Pyykönen asettaa Suomen kannalta selvät askelmerkit puolustusyhteistyölle, mutta korostaa vaihtoehtojen olevan hyvin eritasoisia konkreettisten toimien suhteen.
Tehokkainta on Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain välinen toiminta. Maiden puolustusministerit allekirjoittivat hiljattain puolustusyhteistyötä tiivistävän kolmenvälisen aiejulistuksen.
Toiseksi paras vaihtoehto on Naton ja EU:n yhteistyö. Naton ja EU:n yhteistyötä tiivistettiin Naton Varsovan huippukokouksen yhteydessä annetussa julistuksessa kesällä 2016.
Kolmantena on Ranskan presidentti Emmanuel Macronin interventiojoukot. 10 EU-maan on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuussa European Intervention Forcea eli euroopppalaisia interventiojoukkoja koskeva aiesopimus. Suomi on vastannut kutsuun alustavasti kielteisesti.
Viimeisenä on EU:n pysyvä rakenteellinen puolustusyhteistyö (PRY), jossa on kyse ennen kaikkea teollisesta yhteistyöstä. Vuodenvaiheessa käynnistyi 17 hanketta, jotka liittyvät puolustusalan koulutukseen, voimavarojen kehittämiseen ja operatiiviseen valmiuteen.
Turvatakuut
Pyykösen mielestä Suomi voisi parhaiten kehittää kansallista turvallisuuttaan ja puolustuskykyään liittymällä Natoon.
– Varmin tapa lisätä sotilaallista turvallisuutta on liittyä Natoon. Yhdysvallat olisi vielä parempi vaihtoehto, mutta se ei tee tällaisia julkisia kahdenkeskisiä sitoumuksia, joilla taataan yksittäisen maan turvallisuus. Ei ainakaan Euroopassa, koska sitä varten on Nato.
Ruotsilla oli käytännössä kylmän sodan aikana Yhdysvaltain antamat salaiset turvatakuut.
– Miksi USA alkaisi tehdä tällaisia sitoumuksia 29 Nato-maan kanssa? Se olisi mahdoton soppa, vaikka presidentti Donald Trump onkin sitä mieltä, että bilateraaliset sopimukset ovat parempia.
Pyykönen korostaa Nato-jäsenyyden olevan kustannustehokas vaihtoehto ja muistuttaa, että myös liittoutumattomuus maksaa. Hän kuvailee tilannetta vaihtoehtoiskustannuksen näkökulmasta.
– Kun Suomi on tällä hetkellä kansainvälisessä sotilasyhteistyössä, niin me maksamme siitä tietyn summan rahaa. Summa riippuu kyseessä olevista operaatioista.
Pyykönen arvioi ISAFin (Natoon johtama monikansallinen kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa) maksaneen suurimmillaan yli 10 miljoonaa euroa vuodessa.
Suomi osallistuu kansainväliseen sotilasyhteistyöhön Naton lisäksi muun muassa YK:n, EU:n ja Etyjin osana. Useimmat Nato-maat osallistuvat valtaosin nato-operaatioihin.
Kokonaiskulut eri yhteishankkeista sisältävät muun muassa materiaalin kehittämisen ja standardoinnin sekä eritasoisissa suunnitteluesikunnissa työskentelevien kustannuksia.
– Jos nämä rahat pannaan yhteen ja katsotaan paljonko Nato-jäsenyys maksaa, niin ollaan jo noin 30-50 prosentin tuntumassa siitä hinnasta, minkä Nato-jäsenyys Suomelle toisi.
Nato-jäsenyyden arvioitaisiin maksavan Suomelle noin 40–50 miljoonaa euroa vuodessa.
– Karkeistaen saisimme siis Natolta turvatakuut puoleen hintaan.
ISAFin päättymisen jälkeen kansainvälinen yhteistyö on ollut edullisempaa, mutta harjoitustoimintaa on vastaavasti enemmän.
– Pienellä, absoluuttisella lisäyksellä puolustusbudjettiin, noin 20-30 miljoonaa euroa, saataisiin turvatakuut. Ja se olisi halpaa sekä kustannustehokasta.
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen. Walesin huippukokouksessa 2014 Suomi kutsuttiin edistyneenä kumppanimaana mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön.
– Me harjoitamme omasta valinnastamme kumppanuustoimintaa, joka on tehottomampaa kuin jos me olisimme Natossa harjoittelemassa vaikka viiden Pohjoismaan, Baltian maiden, Puolan, Saksan ja Hollannin kanssa yhdessä.
– Me olisimme samassa rakenteessa samoine esikuntineen ja suunnitelmineen. Mutta me emme ole halunneet sitä tehdä.
