Suomi julkaisi torstaina ehdotuksen unionin seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi, joka tulee kattamaan aikavälin 2021-2027. Aina vaikeat ja poliittisesti tulenarat rahoituskehysneuvottelut vievät huomattavan osan EU-johdon ajasta vuonna 2020.
Aikaisempiin rahoituskehyksiin verrattuna vuosien 2021-2027 kehys on poikkeuksellinen, koska se tulee olemaan EU:n ensimmäinen Brexitin jälkeinen monivuotinen budjetti. Tämän lisäksi seuraava kehys on merkittävä myös siksi, että unioni tulee sen aikana rahoittamaan puolustusyhteistyöhön liittyviä hankkeita budjetistaan ensimmäistä kertaa historiassa.
EU:n kaavailemien uusien puolustusyhteystyöhankkeiden rahoituksen osalta Suomen hallituksen budjettiesitys ui kuitenkin voimakkaaseen vastavirtaan. Se myös murentaa vuosienvarrella huolella rakennettua kuvaa Suomesta vahvan EU-puolustusyhteistyön ajajana. Tämä johtuu siitä, että Suomen esitys leikkaisi unionin uusille puolustusyhteistyöhankkeille kaavailtua rahoitusta yli 50 prosenttia.
EU:n uusista puolustusyhteistyöhankkeista ehkä merkittävin on uusi Euroopan puolustusrahasto, jonka perustamisessa Euroopan komission entisellä varapuheenjohtajalla Jyrki Kataisella (kok.) on ollut keskeinen rooli. Puolustusrahaston tavoitteena on edistää eurooppalaisen puolustusalan innovointia rahoittamalla yhteiseurooppalaisia tutkimus- ja toimintakykyjen kehittämishankkeita.
Komission aikaisemman ehdotuksen mukaan puolustusrahaston suuruuden tulisi olla 13 miljardia euroa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana. Suomen budjettiehdotuksen mukaan puolustusrahaston suuruudeksi tulisi kuitenkin vain kuusi miljardia euroa, eli seitsemän miljardia (54 %) tähän saakka kaavailtua vähemmän.
Toinen merkittävä hanke on EU:n suunnittelema rauhanrahasto, jonka tarkoitus on rahoittaa unionin budjetin ulkopuolelta EU:n kriisinhallintaoperaatioiden yhteiskustannuksia sekä tukea unionin kansainvälisten kumppaneiden käynnistämiä kriisinhallintaoperaatioita. Rauhanrahasto tulee yhdistämään ja korvaamaan näihin tarkoituksiin tähän saakka käytetyt Athena-järjestelmän ja Afrikan rauhanrahaston.
Euroopan ulkosuhdehallinto on aikaisemmin esittänyt rauhanrahaston suuruudeksi 10,5 miljardia euroa. Suomen budjettiesityksen mukaan sen kooksi tulisi kuitenkin vain 4,5 miljardia euroa, eli kuusi miljardia euroa (57 %) suunniteltua vähemmän.
Toisin sanoen Suomen budjettiehdotus laskisi merkittävästi EU:n puolustusyhteistyöhankkeiden kunnianhimotasoa.
Puolustusyhteistyö on kehittynyt EU:n sisällä merkittävästi vuodesta 2016 lähtien johtuen Brexitistä, Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kasvaneesta arvaamattomuudesta sekä Euroopan oman turvallisuusympäristön epävakaudesta. Koska haasteita tulee olemaan jatkossakin, EU-puolustusyhteistyön kunnianhimotason pitäminen korkealla nähdään Brysselissä tällä hetkellä erittäin tärkeänä.
Tästä johtuen ei ollut yllättävää, että Suomen budjettiehdotus tyrmättiin Brysselissä poikkeuksellisen suorasanaisesti. Juuri virkaan astuneen uuden ”geopoliittisen” komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi olevansa huolestunut siitä, koska Suomen ehdotus kulkee EU:ssa aikaisemmin kaikkien sopimia tavoitteita vastaan. Von der Leyenin mukaan se leikkaisi vakavasti unionin strategisen agendan keskeisten päämäärien rahoitusta.
EU-puolustusyhteistyön pitämistä kunnianhimoisena ei suinkaan kannata pelkästään Brysselissä oleva EU-koneisto. Sitä kannattaa voimakkaasti myös unionin suurimmat ja vaikutusvaltaisimmat jäsenvaltiot Saksa ja Ranska.
Pariisissa ja Berliinissä nähdään, että unionin pitää kehittää toimintakykyjään, jotta se pystyisi tulevaisuudessa toimimaan aiempaa tehokkaammin ja uskottavammin etenkin omassa lähiympäristössään. Suomen linja on tällä hetkellä kaukana Saksan ja Ranskan tavoitteista.
Hallituksen budjettiesityksen suurin vaikutus EU-puolustusyhteistyöhön tulee olemaan se, että se tulee pirstaloimaan usean vuoden ajan huolella rakennettua kuvaa Suomesta vahvan eurooppalaisen puolustusyhteistyön lipunkantajana.
Tämä on erityisen valitettavaa siksi, että juuri moni suomalainen on ollut Jyrki Kataisen johdolla edistämässä kunnianhimoisen puolustusulottuvuuden kehittämistä EU:ssa viimeisen viiden vuoden aikana. Se, mitä he ovat aikaansaaneet, on huolella rakennettu, mutta hallitus sen voi varomattomalla toiminnalla särkeä helposti.
NIKLAS NOVÁKY
Kirjoittaja, filosofian tohtori Niklas Novaky toimii tutkijana Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatuspajassa.
