Pääministeri Sanna Marin kuunteli, kun tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko esitteli hallituksen työllisyystoimet. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Näkökulma: Hallitus sumuttaa ”työpaikoillaan”

Työllisyystoimista on kasassa vain puolet hallituksen ilmoittamasta määrästä.

Hallitus tiedotti tällä viikolla, että se on tehnyt budjettiriihessään päätöksiä toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000-36 000 lisätyöllistä.

Erityisesti keskustalle ja sen puheenjohtajalle Annika Saarikolle oli tärkeää tulla ulos budjettiriihestä päätöksillä, jotka tuovat hallitusohjelmassa sovitut 30 000 työpaikkaa, sillä kokoomus on kuumotellut keskustaa jo pidemmän aikaa asialla.

Nyt hallitus jopa ylitti itselleen asettamansa tavoitteen – tai ainakin näin hallitus yritti viestittää. Todellisuus on kuitenkin toinen. Hallituksen voi todeta harjoittaneen asiassa luovaa tulkintaa.

Hallitus itsekin myönsi, että osa budjettiriihen työllisyyspäätöksistä oli tehty jo aiemmin. Merkittävin näistä on eläkeputken alarajan nosto vuodella, jonka työllisyysvaikutukseksi oli arvioitu 6 500-7 000 työllistä.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on siis ottanut itselleen kunnian työmarkkinajärjestöjen kesäkuussa 2019 päättämästä putken alarajan nostosta, vaikka asiasta oli sovittu jo vuonna 2014 neuvotellun eläkeuudistuksen yhteydessä. Konkreettinen päätös asiasta sattui vain venymään Antti Rinteen (sd.) juuri aloittaneen hallituksen kaudelle, vaikka neuvottelut oli aloitettu jo edellisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.

Rinteen-Marinin hallituksen aikana on siis sovittu ennen tämän syksyn budjettiriihtä osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarisesta mallista ja aikuiskoulutustuen uudistuksesta, joiden kummankin arvioidaan lisäävän työllisyyttä 200 työllisellä eli yhteensä 400 työllisellä.

Lisäksi hallitus jätti mainitsematta, että se on ehtinyt kumota Sipilän hallituksen aktiivimallin, jonka työllisyysvaikutukseksi valtiovarainministeriö arvioi aikoinaan 5 000-12 000 työllistä. Marinin hallituksen työllisyyspäätösten saldo oli siis jo valmiiksi pakkasen puolella.

Mitä hallitus sitten budjettiriihessään päätti?

Valtiovarainministeriö julkisti taustalaskelmansa hallituksen työllisyystoimien potentiaalista työllisyysvaikutuksista budjettiriihen jälkeen.

Samalla kävi ilmi, ettei yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen noston työllisyysvaikutuksista ole vielä arviota, vaikka hallitus ilmoitti tämän toimen työllisyysvaikutukseksi 10 000-12 000 työllistä.

Hallitus päätti budjettiriihessä antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon laatia yhteinen esitys toimista, joilla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista. Mikäli työmarkkinaosapuolet eli Elinkeinoelämän keskusliitto, KT Kuntatyönantajat, SAK, STTK ja Akava eivät saa yhteistä esitystä aikaiseksi marraskuun 2020 loppuun mennessä, niin sitten hallitus aikoo linjata siitä itse.

Yli 55-vuotiaita koskevista toimista ei siis ole vielä päätetty, eikä valtiovarainministeriökään voi työllisyysvaikutuksia arvioida, ennen kuin konkreettisista toimista on tietoa.

Hallituksen budjettiriihessä päättämistä työllisyysluvuista voidaan siis vähentää melkein puolet.

Mitä jää jäljelle?

Budjettiriihessään hallitus päätti ”pohjoismaiseksi työnhaun malliksi” nimeämästään kokonaisuudesta, joka on paranneltu versio Sipilän hallituskaudella valmistellusta omatoimisen työnhaun mallista, niin kutsutusta aktiivimalli kakkosesta. Siinä työnhakijat velvoitetaan hakemaan lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa.

Pohjoismaisen työnhaun mallin potentiaaliseksi työllisyysvaikutukseksi valtiovarainministeriö on arvioinut 9 400 työllistä. Työttömiä haastattelemaan palkataan 1 200 uutta virkailijaa TE-toimistoihin. Tähän hallitus käyttää 70 miljoonaa euroa.

Lisäksi valtiovarainministeriö on arvioinut oppivelvollisuusiän pidentämisen työllisyysvaikutukseksi 1 600 työllistä vuoteen 2029 mennessä. Oppivelvollisuuden pidentämisestäkin hallitus on päättänyt jo aiemmin, eli tämäkin luku voidaan poistaa budjettiriihen päätöksistä.

Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen työllisyysvaikutukseksi valtiovarainministeriö on arvioinut noin 3 000 henkilöä, mikäli varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajoja nostetaan 35 prosentilla. Hallitus ilmoitti käyttävänsä maksualennukseen 70 miljoonaa euroa.

Palkkatuen uudistuksen työllisyysvaikutukseksi työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut 500-1 000 työllistä. Senkin kustannukset maksaa valtio.

Vain puolet tavoitteesta kasassa

Uusia työllisyyspäätöksiä hallitus teki budjettiriihessään pohjoismaisen työnhaun mallin, varhaiskasvatusmaksujen ja palkkatuen osalta. Näiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan 12 900-13 400 työllistä. Se on alle puolet siitä, mitä hallitus asetti itselleen tavoitteeksi.

Jos Rinteen-Marinin hallitusten jo aiemmin tekemät työllisyyspäätökset lasketaan kaikki yhteen eli mukaan otetaan myös oppivelvollisuusiän pidentäminen, aikuiskoulutustuki ja osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli, päästään 14 900-15 400 työlliseen. Se on edelleen vain puolet tavoitteesta.

Lisäksi hallitus lykkäsi työllisyystavoitettaan vuosikymmenen loppuun. Vielä hallitusohjelmassa luvattiin, että työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Budjettiriihessä hallitus päätti, että työllisyyden nostamista 31 000–36 000 lisätyöllisellä tavoitellaan vuoteen 2029 mennessä. Työllisyystoimien venyttäminen vuosikymmenen loppuun menee jo seuraavien hallitusten tontille.

Oppositiopuolueiden mielestä hallitus on hylännyt hallitusohjelmansa talous- ja työllisyystavoitteet. Faktojen valossa oppositiopuolueet ovat täysin oikeassa. Opposition yhteinen välikysymys on paikallaan.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt