Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan ollut pääosin laskussa viime vuosina, mutta useammasta rikoksesta epäiltyjen nuorten osuus on kasvanut. Esimerkiksi viime vuonna epäilyksenalaisista 10-14-vuotiaista jo joka viides oli epäiltynä kolmesta tai useammasta rikoksesta.
– Tilastot viittaavatkin siihen, että rikollisuus keskittyy aiempaa pienempään joukkoon nuoria. Sama ilmiö on havaittu myös Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin nuorisorikollisuustutkimuksissa, toteaa Haapakangas artikkelissaan Tilastokeskuksen Tieto ja trendit -julkaisussa.
Nuorten osuus kaikista rikoksiin syylliseksi epäillyistä on pienentynyt vuoden 2011 vajaasta 22 prosentista viime vuonna noin 18 prosenttiin, vaikka nuorten osuus liikenneturvallisuuden vaarantamisista on hieman kasvanut.
Sen sijaan tyttöjen ja naisten osuus rikoksiin epäillyistä on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2006 kaikista rikoksiin epäillyistä tyttöjen ja naisten osuus oli noin 17 prosenttia, kun viime vuonna osuus oli noin 20 prosenttia. Pahoinpitelyissä nuorten tyttöjen ja naisten osuus epäillyistä on kuitenkin ollut hieman laskusuunnassa. Vuonna 2006 osuus oli reilu viidennes, mutta viime vuonna vain noin 18 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaisten nuorten osuus nuorista epäillyistä on kasvanut vuosina 2006-2019 kuudesta prosentista runsaaseen 11 prosenttiin.
– Ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuja monissa rikoslajeissa ja ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä ja osuus epäillyistä on ollut kasvussa, Haapakangas toteaa.
Vuonna 2006 ulkomaalaistaustaisia alle 21-vuotiaita epäiltyjä oli 1 700, mutta viime vuonna määrä oli jo kasvanut 2 300:een.
– Pitää muistaa, että samanaikaisesti ulkomaalaistaustaisten alle 21-vuotiaiden määrä väestössä on yli kaksinkertaistunut: vuonna 2019 heitä oli 110 200. Ulkomaalaistaustaisten alle 21-vuotiaiden epäiltyjen osuus vastaavasta väestöstä onkin laskenut neljästä prosentista 2,6 prosenttiin. Koko alle 21-vuotiaasta väestöstä 1,6 prosenttia oli epäiltynä rikoksiin vuonna 2019, Haapakangas huomauttaa.
Huumausaineiden käyttörikosten osuus törkeimpänä rikoksena on nuorilla noussut alle kahdesta prosentista noin kuuteen prosenttiin. Alaikäisten juominen on Haapankankaan mukaan vähentynyt, mutta nuorten huumeiden käyttö lisääntynyt.
Ryöstöjen osuus on noussut vuoden 2010 runsaasta prosentista viime vuoden runsaaseen kahteen prosenttiin. Samanaikaisesti varkausrikoksien osuus on laskenut 26 prosentista noin 20 prosenttiin.
– Onko käynyt niin, että osa nuorista on siirtynyt myymälävarkauksista ryöstöihin? Yksi asia on kuitenkin pysynyt muuttumattomana: nuorten tyypillisin rikos on näpistys, Haapakangas kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että vain pieni joukko nuorista tekee rikoksia ja heistäkin harva syyllistyy useampaan rikokseen.
– Toisaalta se pieni joukko, joka tekee rikoksia, tekee entistä enemmän ja vakavampia rikoksia. Näiden nuorten auttamiseksi tehdään arvokasta työtä, mikä toivottavasti on käynyt ilmi myös viime päivien keskustelussa. Asiasta vaikeneminen tai tietyn ryhmän automaattinen syyllistäminen ei auta ketään, Haapakangas painottaa.
