Selvitettävää on ehtinyt parissa kuukaudessa kertyä.
Eri ministeriöissä tai viranomaisissa selvityksiä on teetetty tai tekeillä kolme. Lisäksi päällä on keskusrikospoliisin tutkinta maskikaupoista ja oikeuskanslerin selvitys lentokentästä. Muitakin kysymyksiä on auki.
Hallitusta ja koronatoimia hoitaneita viranomaisia on arvosteltu niin sekavasta toiminnasta, ristiriitaisista lausunnoista kuin suoranaisista virheistäkin. Otsikoissa ovat olleet viimeksi Business Finlandin tukien päätyminen ”humpuukiyrityksille”, suojavarustepula, huoltovarmuuskeskuksen skandaalimaiset maskikaupat, syyttely varautumisasioissa sekä poukkoilevat ohjeet terveydenhoidon suojavarusteiden ja hengityssuojien käytön ja varastoinnin suhteen.
Jo aiemmin esillä on ollut lentokenttien ja satamien ”vuotaminen”. Vastuut näistä ovat jääneet epäselviksi. Oikeuskansleri aloitti huhtikuussa selvityksen viranomaisten menettelystä Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Verkkouutiset keräsi alle kaikki koronatoimien poikimat viranomaisselvitykset ja muita niihin liittyviä kysymyksiä.
Maskiskandaali
Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Huoltovarmuuskeskukselta selvitystä huhtikuussa paljastuneista suojavarusteiden skandaalikaupoista.
HVK oli tilannut maskeja ulosottovelkaisen liikemies Onni Sarmasteen ja julkisuudesta tutun kauneusalan yrittäjä Tiina Jylhän yrityksiltä. KPMG:n tekemä selvityksestä kerrottiin HVK:n verkkosivuilla. Siinä katsottiin muun muassa, ettei HVK:lla ollut operatiivisia edellytyksiä toimeenpanna suojavarushankintoja ministeriöiltä tulleiden tukipyyntöjen mukaisesti. Tavarantoimittajien taustoja ei myöskään muun muassa ollut tarkistettu riittävässä laajuudessa. Verkkouutiset kertoi sosiaali- ja terveysministeriön hankintaesityksistä HVK:lle tässä jutussa.
Kaupat johtivat HVK:n toimitusjohtaja Tomi Louneman eroon. Sittemmin kauppoja on myös riitautettu ja ilmeisesti Sarmasteen yhtiön kanssa tehdyistä kaupoista on käynnistetty KRP:n rikostutkinta. Mediatiedon mukaan asiassa epäillään muun muassa törkeää petosta. Epäiltyjä ei ole vielä tarkennettu.
Suomeen toimitettujen maskien laadusta ja käytöstäkin on ollut ristiriitaista tietoa.
Viranomainen kertoi ensin julkisuuteen, etteivät hengityssuojaimet olleet testien perusteella sairaalakäyttöön tarkoitettujen standardien mukaisia suojaimia. Niitä annettiin kuitenkin hoivayksiköiden ja kotipalveluiden käyttöön. Sitten osan maskeista valitettiin aiheuttavan allergisia reaktioita.
Huoltovarmuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoi maanantaina Ylen haastattelussa, että maskit ovat ”käyttökelvottomia”.
Lausuntoa tulkittiin niin, ettei maskeja voisikaan vastoin aiemmin kerrottua käyttää lainkaan. HVK täsmensi asiaa tiedottamalla myöhemmin ”tarkennuksesta” haastatteluun. Siinä kerrottiin suojaimien olevan käyttökelvottomia siihen tarkoitukseen, johon ne oli tilattu, mutta edelleen sopivia esimerkiksi kotihoitoon. Allergisista reaktioista oli tiedotteen mukaan tullut muutamia valituksia. Siksi kyseisten kirurgisten suu- ja nenäsuojainten käyttö kehotettiin lopettamaan torstaina 16.4.
Onni Sarmaste on väittänyt medialle maskien vastaavan tilattua.
Oma mielenkiintoinen sivujuonteensa maskiskandaalissa on HVK:n nykyisen määräaikaisen toimitusjohtaja Janne Känkäsen nimitys. Itä-Suomen yliopiston hallinto-oikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen katsoi tiistaina Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran Perustuslakiblogissa, ettei nimitystä tehty asianmukaisesti. Hänen mukaansa työministeri Tuula Haatainen (sd.) rikkoi asiassa lakia.
Myöhästyminen EU:n varustekaupoista
Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) luotsaama sosiaali- ja terveysministeriö on joutunut myrskyn silmään koronakriisissä. Ilta-Sanomat kertoi ministeriön ”kaaoksesta” tiistaina tässä useisiin lähteisiin perustuvassa jutussa.
– Kun nyt katsoo, miten STM ja THL on sählännyt, niin onhan siinä suksi lipsunut koko matkan ajan. Sokea Reettakin näkee, ettei kaikki ole mennyt ihan putkeen, eräs hallituslähde sanoi IS:lle
Viime päivinä eniten porua on herättänyt Suomen jääminen ainoana EU-maana unionin yhteisten hankintojen ulkopuolelle. Asian on kerrottu jämähtäneen ministeriön viivyttelyyn ja neljä hankintakierrosta menivät sivu suun. Tapahtuneesta on syytetty ”tietokatkoksia”. Nyt asiasta on käynnistetty STM:ssä selvitys.
Aino-Kaisa Pekonen ei suostunut ottamaan vielä maanantaina Ylen A-studiossa kantaa siihen, nauttivatko ministeriön korkeat virkamiehet hänen luottamustaan.
Business Finlandin tuet
Koronakriisin koettelemien yritysten tukemisesta on käyty runsaasti keskustelua kovien rajoitustoimien säätämisestä alkaen. Satojen miljoonien eurojen jakaminen Business Finlandin kautta on kuitenkin joutunut huonoon valoon. Tukien on arvosteltu päätyneen ”humpuukiyrityksille” ja konsulteille samalla, kun apua kipeästi kaivanneet ja viranomaispäätöksillä suljetut ravintolat ovat jääneet vaille suoraa tukea.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi tiistaina, että tukien jaosta toimitetaan ministeriössä sisäinen selvitys ”kaikkien osapuolten parhaaksi”. Myös VTV tulee tarkastamaan kokonaisuutta.
Lintilä selitti tiistaina eduskunnassa, ettei ELY-keskuksia tai Business Finlandia ole tehty nopeaan kriisirahoitukseen eikä niitä koskeva lainsäädäntö sovi ”tähän maailmaan”. Hänen mukaansa ”meillä oli kuukausi sitten vaihtoehto, lähdemmekö hakemaan kolmannen tien, teemme oman lainsäädännön siihen, teemme sen teknisesti”. Tämä olisi ministerin mukaan vienyt kuukausia.
Oikeuskanslerin selvitys
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen otti lentokentän koronatoimien mahdolliset virheet omasta aloitteestaan tutkintaan huhtikuun alussa.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä sekä ulkoministeriöltä on pyydetty selvitystä toimista, jotka liittyvät koronaviruksen leviämisen estämiseen lentokentillä, sekä viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen välisestä tiedonkulusta ja vastuunjaosta.
Oikeuskansleria on pyydetty tutkimaan muun muassa viranomaisten ja muiden tahojen päätösten ja toimien riittävyyttä koronariskialueelta palanneiden matkailijoiden ohjeistuksessa, testaamisessa ja karanteeniin määräämisessä sekä selvittämään, kenellä on ollut vastuu asian johtamisesta.
Ministeriöille menneissä selvityspyynnöissä todetaan, että ainakin Helsinki-Vantaan lentokentällä ”näyttäisi olleen olennaisia puutteita Suomeen palaavien matkailijoiden ohjeistamisessa ja muutoinkin hallinnassa koronavirustilanteessa”.
Helsinki-Vantaata on kutsuttu koronaviruksen portiksi Suomeen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Lappeenrannan lentokenttä, jolle lennätettiin matkalaisia Euroopan pahimmalta korona-alueelta Italian Lombardiasta pitkälle maaliskuuhun.
LUE MYÖS:
Kuka jätti portin auki? Oikeuskansleri tutkii lentokentän koronavirheet (VU 22.4.2020)
Näkökulma: Onko Suomi todella toiminut koronan suhteen hyvin? (VU 16.4.2020)
