Suomi on solminut tämän ja viime vuoden aikana tilaussopimuksen koronarokotteista viiden eri valmistajan kanssa. Suomen koronarokotehankintoja koskevat sopimukset ja kaikki niihin liittyvät asiakirjat on kuitenkin salattu niin suurelta osin, ettei viranomainen luovuta asiakirjoja lainkaan.
Tämä ilmenee Verkkouutisten tekemistä tietopyynnöistä. Niihin vastaaminen osoittautui viranomaisille hankalaksi.
Verkkouutiset pyysi tammikuun alussa sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) Suomen ja Pfizer-yhtiön välisen koronarokotteen toimitussopimuksen, siihen liittyvät asiakirjat ja kirjeenvaihdon sekä muiden toimittajien vastaavat asiakirjat. Tuolloin julkisuudessa oli keskustelua Pfizerin ja BioNTechin toimitusmääristä ja lääkeyhtiö kertoi Twitterissä toimittavansa rokotteita Suomen kanssa tehdyn toimitussopimuksen mukaisesti. Tämä sopimus kuten muutkin vastaavat asiakirjat on siis salattu julkisuuslain nojalla.
– STM:stä saadun tiedon mukaan rokotteita koskevat neuvottelut ovat vielä kesken, joten tietojen antaminen voisi vahingoittaa sopimusneuvotteluja ja aiheuttaa sitä kautta vahinkoa ja haittaa Suomen kansainvälisille suhteille ja edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä, terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n lakimies Hanna Kaarre toteaa tietopyyntöön antamassaan vastauksessa.
Kaarteen mukaan pyydetyt asiakirjat sisältävät tietoja myös yksityisistä liikesalaisuuksista, joiden paljastuminen voisi aiheuttaa taloudellista vahinkoa elinkeinonharjoittajille. Asiakirjoissa kerrotaan olevan myös salassa pidettävää väestön suojeluun liittyvää tietoa, jonka paljastuminen voisi puolestaan vaarantaa väestönsuojelun toteuttamista ja poikkeusoloihin varautumista. Molemmat ovat julkisuuslaissa mainittuja salassa pidettäviä tietoja.
– THL toteaa, että salassa pidettävien tietojen poistamisen jälkeen asiakirjojen sisältö ei ole ymmärrettävissä oikein. Näin ollen THL ei luovuta pyydettyjä asiakirjoja, vastauksessa sanotaan.
Tämän tiedon saaminen oli kiven alla.
Verkkouutisten tammikuun alun tietopyyntö siirrettiin melkein kahden viikon hiljaisuuden jälkeen STM:stä THL:lle. Sieltä ei kuulunut mitään liki kuukauteen. Kun Verkkouutiset tiedusteli asian tilaa THL:ltä, saapui vastaus hieman yllättäen STM:n lakimieheltä, joka siirsi tarkennusten jälkeen tietopyynnön kuitenkin takaisin THL:n vastattavaksi.
Viisi sopimusta
Ainoat tiedot, jotka THL pystyi salassapitosäännösten estämättä antamaan, ovat rokotteiden tilauspäivät ja sopimuskumppanit. Ne ovat:
– AstraZeneca: 19.10.2020
– BioNTech-Pfizer: 19.11.2020, Optio 27.12.2020
– Moderna: 23.12.2020, Optio 23.12.2020
– Jansen: 21.12.2020
– CureVac: 25.1.2021
Sopimusasiakirjojen lisäksi Verkkouutiset pyysi viranomaista avaamaan sopimusten luonnetta ja sitä, miten rokotteiden hankinnasta konkreettisesti sovitaan.
Sopimukset ovat THL:n mukaan sisällöltään keskenään jossain määrin erilaisia, mutta yleensä niissä toistetaan EU:n komission ja rokotevalmistajien välillä solmittujen APA-sopimusten (engl. advance purchase agreement, suom. ennakkohankintasopimus) keskeiset ehdot tai vähintään todetaan APA-sopimuksen ehtojen soveltuminen jäsenmaan ja rokotevalmistajan väliseen tilaussopimukseen. Lisäksi tilaussopimuksissa todetaan muun muassa jäsenmaiden yhteyshenkilöiden tiedot ja rokotteiden toimituspaikat.
Itse sopimusjärjestely rakentuu seuraavasti:
– Suomi on tehnyt EU:n komission kanssa sopimuksen koronarokotteiden hankkimisesta. Komissio neuvottelee ja solmii tämän sopimuksen puitteissa APA-sopimukset rokotevalmistajien kanssa. Mikäli Suomi (tai muu mukana oleva jäsenmaa) haluaa olla mukana komission tekemässä sopimuksessa (tästä on päätettävä yleensä pian APA:n solmimisen jälkeen) komission ja Suomen välinen sopimus velvoittaa Suomea tekemään rokotteiden tilaussopimuksen (jossa APA:n ehdot todetaan jäsenvaltiota sitoviksi) rokotevalmistajan kanssa, THL:stä kerrotaan.
Viranomaisen mukaan APA sitoo luonnollisesti myös rokoterokotevalmistajaa niin, että sen on tehtävä tällainen sopimus Suomen kanssa APA:n mukaisilla ehdoilla. Näissä APA-sopimuksissa voi myös olla valmiiksi neuvoteltuja ”optiosopimuksia”, joiden puitteissa jäsenmaat ja rokotevalmistajat voivat halutessaan myöhemmin solmia tilaussopimuksen lisärokotteista.
