Suomen ja Yhdysvaltain välisten suhteiden tärkeyttä korostetaan tämän tästä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Mutta miten eri osapuolet hyötyvät suhteesta?
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Suomi näyttäytyy Yhdysvaltain näkökulmasta ”vakaana, pohjoiseurooppalaisena maana, joka kykenee tuottamaan tiettyä tasapainoa ja lisäarvoa tässä Pohjois-Euroopan kartalla”.
– Suomen näkökulmasta Yhdysvallat on taas äärettömän tärkeä sotilaallinen, turvallisuuspoliittinen vastapaino Venäjän kasvavalle mahdille ja tilanteessa, jossa Suomen itsenäinen puolustus ja turvallisuus ovat paljolti lännestä riippuvaista, painottaa Aaltola.
Suomelle ja Ruotsille on yhteistä kuulumattomuus Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon. Silti maat näyttäytyvät Yhdysvaltain näkökulmasta erilaisessa valossa:
– Yhdysvaltain kannalta Ruotsi on avainasemassa. Maan sijainti on äärettömän tärkeä Baltian puolustuksen kannalta, katsoo Aaltola.
Aaltola muistuttaa, että kylmän sodan aikana Ruotsilla oli salainen liittosuhde suoraan Yhdysvaltoihin. Helmikuussa Suomessakin uutisoitiin amerikkalaisen strategiayhtiön Rand Corporationionin raportista, joka antaa ymmärtää puolustusyhteistyön olevan tälläkin hetkellä syvempää, mitä julkisuuteen on kerrottu. Verkkouutiset kertoi raportista tässä.
Ruotsin jäsenyys olisi tärkeämpi
Aaltolan mukaan Ruotsin strategisesti tärkeä asema mahdollistaa maan ”tietynlaisen erityisaseman suhteessa Natoon”.
– Ruotsin kyvykkyys olla Naton ulkopuolella ja saada Washingtonista tähän ymmärrystä on suurempi kuin Suomen.
Aaltola korostaa, että Yhdysvalloille Nato on kuitenkin pääsääntöisesti se väline, jolla hoidetaan suhteita Eurooppaan. Yhdysvaltain intresseissä ei ole luoda monimutkaisia ja päällekkäisiä rakenteita, koska se heikentäisi Naton asemaa.
– Jos ajatellaan Suomen ja Yhdysvaltain välisiä suhteita, kyllähän Suomen kuulumattomuus Natoon luetaan Yhdysvalloissa merkkinä siitä, että suhteissa on olemassa jonkunlainen rajoitin, ikään kuin haaste, Aaltola puntaroi.
Yhdysvaltain näkökulmasta Ruotsin Nato-jäsenyys olisi Aaltolan mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä kuitenkin tärkeämpi ja toivottavampi. Se helpottaisi Baltian maiden puolustamista.
Aaltola puhuu Pohjois-Euroopan turvallisuusmosaiikista, jossa Ruotsi on keskiössä ja joka on viime aikoina luonut itsekin aktiivisesti suhteita myös Nato-rajojen yli Puolaan, Tanskaan ja Norjaan.
– Suomi on sitten Ruotsi-yhteistyön kautta osana tässä Pohjolan turvallisuusmosaiikissa, Aaltola näkee.
Ruotsi Natossa 10 vuoden sisällä
Ruotsin ja Suomen välillä vallitsee tietynlainen ”kohtalonyhteys”, mikä ilmenee pohdittaessa tilannetta, jossa vain jompikumpi liittyisi Natoon.
Ruotsille Nato-jäsenyys ilman Suomen Nato-jäsenyyttä olisi Aaltolan mukaan ongelmallinen. Mahdollisessa Itämeren alueen konfliktissa Ruotsi ei saisi Suomesta niin sanottua suojakilpeä.
Ruotsin yllättävä Nato-jäsenyys olisi Suomenkin kannalta hankala:
– Se olisi tavattoman iso askel. Suomen näkökulmasta se olisi hankala tilanne, jossa Suomi jäisi tavallaan umpisuoleksi, turvallisuuspoliittisesti erillään muusta Pohjolasta.
Etenkin Ruotsissa on viime aikoina tapahtunut Nato-myönteistä liikehdintää:
– Siellä ollaan selkeästi lähempänä Natoa kuin aiemmin ja keskustellaan asiasta hyvinkin tiiviisti. Suomessa on hyvin tärkeää seurata tätä keskustelua ja yrittää pysyä jonkinlaisessa synkroniassa Ruotsin kanssa, näkee Aaltola.
– Veikkaukseni on, että kyllä Ruotsi jonain päivänä Naton jäsen on. Jos mennään kymmenen vuotta ajassa eteenpäin ja Nato on olemassa, luulen Ruotsin olevan silloin jäsen. Ja tämä indikoi myös, että Suomikin siellä olisi. Mutta puhutaanko tässä 10, 15 vai 20 vuodesta, se on se avainkysymys.
Lue myös: Suomalaisarvio: Ruotsi saisi Natolta sodassa apua jäsenyydestä riippumatta
