Huoli eläkkeiden riittävyydestä yhdistää puolueiden nuorisojärjestöjä. Verkkouutiset sai vastaukset kokoomuksen, SDP:n, vihreiden ja perussuomalaisten nuorisojärjestöjen johdolta kysymyksiin siitä, mitä tulevalla hallituskaudella tulisi tehdä eläkekestävyyden turvaamiseksi ja julkisten menojen kattamiseksi. Keskustanuorilta ei saatu vastauksia.
Eläketurvakeskuksen viime viikolla julkaisemien laskelmien mukaan eläkejärjestelmä on tulevaisuudessa ajautumassa ongelmiin, ja työeläkemaksuihin kohdistuu suuri nousupaine. Eläketurvakeskuksen tuleva johtaja Mikko Kautto on todennut, että nyt eläkkeellä oleva sukupolvi hyötyy Suomen eläkejärjestelmästä enemmän kuin työssä oleva.
Puolueiden nuorisojärjestöissä tilanne koetaan nuorten kannalta epäoikeudenmukaiseksi.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornoksen mielestä tulevan hallituksen tulisi antaa toimeksianto työntekijä- ja työnantajajärjestöille luoda keinoja, joilla eläkekestävyyttä saadaan parannettua ja eläkemaksujen nousupainetta hillittyä.
− Pohdittava olisi ainakin työeläkkeiden alaikärajaa. Lisäksi olisi selvitettävä, onko syytä siirtyä järjestelmään, jossa eläke tulisi valtion kautta vain tiettyyn kuukausimääräiseen eurorajaan asti ja loput yksityisestä eläkevakuutuksesta, Henrik Vuornos sanoo.
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven mielestä ratkaisu on työllisyyden parantaminen, jota edistetään panostamalla työvoimapalveluihin ja palkkatukijärjestelmään sekä pidentämällä oppivelvollisuuden toiseen asteeseen.
Vihreiden nuorten puheenjohtaja Amanda Pasasen mukaan eläkkeiden omaisuudensuoja olisi arvioitava uudelleen ja työeläkkeet tulisi sitoa kansaneläkeindeksiin.
− Työeläkkeiden verotusta on nostettava ja muutettava progressiivisemmaksi, kunnes perustuslain tulkinta mahdollistaa eläkkeiden tason jouston. Näin paikataan korkeiden eläkemaksujen vuoksi valtion menettämiä verotuloja, Amanda Pasanen sanoo.
Työperäinen maahanmuutto jakaa mielipiteitä
Eläketurvakeskuksen arvion mukaan syntyvyyden aleneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttavat korotuspaineita eläkemaksuihin.
PS-nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen haluaa eläkekestävyyden parantamiseksi ja syntyvyyden nostamiseksi mahdollistaa perheverotuksen ja parantaa verotuksen lapsivähennystä.
Hänen mielestään eläkekestävyyttä ja huoltosuhdetta ei paranneta ”luomalla Suomeen maahanmuuttajien halpatyömarkkinoita”.
− Useimmat työperäisetkin maahanmuuttajaryhmät ovat julkiselle taloudelle vaikutuksiltaan tappiollisia, koska he tarvitsevat julkisia tulonsiirtoja riittämättömän palkkansa tueksi, Kinnunen sanoo.
Demarinuorten Näkkäläjärven ja Kokoomusnuorten Vuornoksen mielestä työperäinen maahanmuutto on syntyvyyden noston lisäksi tärkeä huoltosuhteen parantamisen keino.
− Harmaantuva Suomi tarvitsee tuntuvasti lisää maahanmuuttoa sekä toimia, joilla maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan ja korkea työllisyys turvataan. Työllisten määrä on avainasemassa eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta, Näkkäläjärvi sanoo.
Työllisyysaste nousuun
Kokoomusnuorten Vuornos ja Demarinuorten Näkkäläjärvi pitävät työllisyysasteen nostoa tärkeimpänä keinona huolehtia siitä, että julkisen sektorin kustannukset saadaan tulevalla hallituskaudella katettua. Henrik Vuornoksen mielestä hallituksen tulisi asettaa työllisyystavoitteensa vähintään 77 prosenttiin.
− Kunnianhimon tasoa ei pidä laskea vaan pyrkiä kohti 80 prosenttia. Se vaatii kovia toimia ja paljon. Siihen ei päästä ilman tuntuvaa paikallisen sopimisen lisäämistä, Vuornos sanoo.
Näkkäläjärvi haluaa verouudistuksen, jossa ”karsitaan erilaisia verotukia ja -vähennyksiä sekä siirretään verotuksen painopistettä työn verottamisesta omistamisen verottamiseen”. Hän uudistaisi ja ainakin maltillisesti karsisi yritys- ja maataloustukia ja korottaisi haittaveroja, kuten alkoholi- ja tupakkaveroa.
Vihreiden nuorten Amanda Pasanen siirtäisi verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen ja kuluttamisen verottamiseen.
PS-nuorten Asseri Kinnunen tukisi ”yrittämistä keventämällä energia- ja polttoaineverotusta”.
− Pitkien välimatkojen kylmässä maassa kohtuuttomat lämmitys- ja kuljetuskustannukset haittaavat yritystoimintaa. Kun yritystoiminnasta tulee kannattavampaa, työllisyys parantuu, valtion verotulot kasvavat ja sosiaaliturva- ja työttömyyskustannukset vähenevät, Kinnunen sanoo.
