Venäjä käyttää The Moscow Times -sanomalehden mukaan lähes 73 miljardia dollaria vuodessa salaisiin asejärjestelmiin ja immateriaalioikeuksiin. Summa vastaa noin viittä prosenttia Venäjän taloudesta.
Virallisten tietojen mukaan Venäjän puolustusmenot olisivat vuonna 2017 olleet 66,3 miljardia dollaria, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) tilaston mukaan kuudenneksi eniten maailmassa. Venäjän bruttokansantuote vuonna 2017 oli noin 1,5 triljoonaa dollaria.
Sotilaslentokoneisiin, sota-aluksiin, panssarivaunuihin, luonnonvarojen etsintään, tietokoneohjelmistoihin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistettujen salaisten menojen osuuden raportoidaan kasvaneen useiden vuosien ajan, kunnes se juuri vuonna 2017 saavutti tähänastisen huippunsa. Vuonna 2018 salaisiksi luokiteltujen menojen osuus on valtion tilastopalvelu Rosstatin lukujen mukaan mahdollisesti jonkin verran laskenut.
Venäläinen RBC-uutissivusto on laskenut salaisten menojen osuuden vähentämällä Venäjän asevoimien kiinteät erät, kuten infrastruktuurin, kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta, jonka kokonaisarvo oli 299 miljardia dollaria.
Amerikkalaistutkija Michael Kofman muistutti äskettäin, että Venäjän todelliset puolustusmenot ovat merkittävästi lännessä luultua suuremmat. Wilson Centerissä työskentelevä Kofman kritisoi voimakkaasti etenkin SIPRIn arviota Venäjän puolustusmenojen kääntymisestä laskuun.
– Venäjän puolustusbudjetti on yhä maailman kolmanneksi suurin ja suurempi kuin useimpien Euroopan maiden sotilasmenot yhteen laskettuina, Kofman totesi
Juuri salaisten menojen vuoksi SIPRIn julkisiin tietoihin perustuvat tilastot eivät myöskään kerro kuin osan totuudesta.
Ristiriitaisia näkemyksiä
Venäläisasiantuntijoilla on The Moscow Timesin mukaan erilaisia näkemyksiä siitä, tulisiko kaikki puolustusmenot muuttaa julkisiksi.
Venäjän presidentin alaisen kansantaloustieteellisen akatemian (RANEPA) kansallisen turvallisuuden professori luonnehtii tietojen julkistamista rikokseksi valtiota vastaan.
Kansainvälisen turvallisuuden keskusta Venäjän kansainvälisen talouden tutkimusinstituutissa johtava tohtori Aleksei Arbatov on eri linjoilla.
– Ei ole mielekästä piilotella näitä tietoja. Kun kyse on asevoimista, läpinäkymättömyys mahdollistaa varojen kontrolloimattoman käytön, Arbatov sanoo.
Niin kauan kuin salaisiksi luokiteltuja sotilasmenoja ei muuteta julkisiksi, valtion varoja voidaan hänen mukaansa tuhlata käytännössä mielivaltaisesti.
