Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan hallituksen budjettiriihessä päättämien työllisyystoimien työllisyysvaikutuksesta ei ole konkreettista arviota.
– Tällä hetkellä ei ole vielä konkreettisia arvioita, Antti Rinne sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa Säätytalolla.
Rinteen mukaan hallitus käy iltakoulussaan 9. lokakuuta läpi tarkemmin työministerin esittämät asiat, ja sen jälkeen on joitain arvioita.
Työministeri Timo Harakka (sd.) esitteli hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa 25 kohdan toimenpidekokonaisuuden, johon sisältyy muun muassa keski- ja pienituloisille suunnattu ansiotuloveronkevennys ensi vuodelle, työllisyyspalvelujen alueelliset kuntakokeilut ja palkkatuen uudistamisen.
Myös työttömyysturvaa ja työttömien palveluita sekä työnhakuvelvoitetta uudistetaan. Paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä esityksiä tuodaan hallitukselle kehysriiheen ensi keväänä.
– Kuten on matkan varrella tullut todettua, meillä on lähtökohta se, että 2020 huhtikuussa, jolloin on kehysriihi, silloin määritellään aika iso osa konkreettisista toimenpiteistä, mutta viime kädessä 2020 elokuu on meille tärkein ajankohta, jolloinka pitää olla vähintään 30[nbsp]000 lisätyöpaikkaa valtiovarainministeriön arvion pohjalta toteutumassa, jotta voidaan rakennettua menokehystä jatkaa eteenpäin, Rinne sanoi.
Hallituksen tavoitteena on yhteensä 60[nbsp]000 uutta työllistä, joista puolet eli 30[nbsp]000 on oltava kasassa vuoden päästä.
60 000 uutta työpaikkaa rakenteita tai toimintatapoja muuttamalla
Hallitusohjelman mukaan hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyysasteeseen ”normaalin kansainvälisen talouskehityksen oloissa”. Hallituksen työllisyystavoitteen määrittely herätti ihmetystä viime viikonloppuna sosiaalisessa mediassa.
Verkkouutiset kysyi, miten hallitus määrittelee normaalin kansainvälisen talouskehityksen ja missä oloissa 75 prosentin työllisyystavoitteesta voidaan luopua.
– Meillä on koko hallitusohjelman pohjalla valtiovarainministeriön ennuste normaalille kasvu-uralle, joka päätyy jonnekin 73 prosentin työllisyysasteeseen vuonna 2023, joka tarkoittaa noin 30[nbsp]000 uutta työllistä perusuran kautta olisi tulossa, Rinne selvitti.
Rinne sanoi, että kun mietitään tämän hetkistä taloustilannetta – kauppasotaa, brexitiä, Yhdysvaltojen ja Kiinan hankalaa tilannetta, Lähi-idän tapahtumia, Saksan talouskasvu – kaikki vaikuttavat vientivetoiseen Suomeen todella paljon.
– Me tulemme tekemään konkreettisia, infrastruktuuriin liittyviä päätöksiä – tarkoittaa teitä, rautateitä, väylien rakentamista, asuntorakentamista – joilla me tulemme lisäämään kotimaista kysyntää, joka ylläpitää perusuran mukaista työllisyyttä. Mutta näitä me emme lue niihin päätöksiin, jotka liittyvät siihen 60[nbsp]000 työpaikkaan, vaan tarvitaan 60[nbsp]000 päätöstä, jotka johtaa siihen, että rakenteita muuttamalla tai muutoin toimintatapoja muuttamalla saadaan syntymään päätösperäisesti uusia työpaikkoja.
Rinne sanoi, että kaikkien kannattaa erottaa se, että perusura on oma juttunsa ja sitten on pysyvä 60[nbsp]000 työllisen lisäämistavoite, joka toteutuu päätösperusteisesti.
Lue myös:
Onko hallitus luopunut työllisyyden tavoitteesta? Näin sitä selitetään
