Pelastustoimen tilastojen mukaan vuonna 2020 vain noin joka kymmenennessä kuolemaan johtaneessa rakennuspalossa oli toimiva palovaroitin. Palovaroitin saattaa puuttua tilasta kokonaan, olla rikki tai asennettu väärin tai esimerkiksi paristo on loppu. Kaikkiaan tulipaloissa menehtyy Suomessa vuosittain noin 50 henkilöä.
– Harva kokee palovaroitinta erityisen kiinnostavaksi, mutta olisi hyvä ymmärtää, kuinka suuri sen merkitys voi olla tulipalotilanteessa. Palovaroitin on yksi tehokkaimpia ja edullisimpia tapoja ehkäistä palokuolemia ja mittavia vahinkoja. Laite ei kuitenkaan toimi ikuisesti, vaan vaatii esimerkiksi säännöllistä testausta ja uusimista noin 5–10 vuoden välein, kertoo projektijohtaja, paloinsinööri Antti Määttänen LähiTapiolasta.
Lain mukaan jokaisessa asunnossa pitäisi olla toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Taloyhtiöissä vastuu palovaroittimista on valtaosin asukkailla itsellään.
Vuoden 2010 jälkeen rakennetuissa asuintaloissa palovaroittimet on kytketty sähköverkkoon ja niiden hankinnasta ja kunnossapidosta vastaa taloyhtiö.
Tätä vanhemmissa rakennuksissa, eli valtaosassa Suomen kerros- ja rivitaloja, vastuu palovaroittimista ja niiden kunnossapidosta on lähtökohtaisesti asukkailla itsellään.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin, kuinka hyvin suomalaiset arvioivat naapureidensa pystyvän pitämään huolta asuntonsa palovaroittimista.
Kerros- ja rivitalossa asuvista vain kaksi viidestä (42 %) uskoo, että melkein kaikki taloyhtiön asukkaat pystyvät huolehtimaan palovaroittimiensa toimintakunnosta ja esimerkiksi pariston vaihdosta. Lähes yhtä usea vastaaja (40 %) arvioi, että siihen pystyy moni taloyhtiön asukas, ja noin joka kymmenes vastaaja (8 %), ettei kovin moni.
Kaikkiaan vain runsaat puolet (57 %) kerros- tai rivitalossa asuvista arvioi, että melkein kaikilla asukkailla taloyhtiössä on asunnoissaan toimivat palovaroittimet.
– Itse ihmiset kertovat kyselyissä usein, että heidän kotoaan löytyy palovaroitin, ja niin oli tässäkin tapauksessa. Palohavaintojen mukaan ne eivät kuitenkaan usein toimi. Kannustan siis ennemmin tarkistamaan omankin laitteen kunnon kuin automaattisesti olettamaan sen toimivan, sanoo Määttänen.
Ikäihmisillä suuri riski
Katonrajassa olevan laitteen hankinta ja huolto saattaa unohtua keneltä tahansa, mutta erityisen hankalaa palovaroittimen kunnossapito voi olla henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi iän, liikuntarajoitteiden tai muistisairauden takia. Myös päihteiden käyttö altistaa vaaroille.
Riskiryhmillä on suurin riski menehtyä ja loukkaantua tulipaloissa.
– Jos asunnossa syttyy tulipalo, se on tietysti suurin vaara asukkaalle itselleen. Samalla palo voi kuitenkin myös levitä rakennuksessa esimerkiksi porraskäytävän, rikkoutuneen ikkunan tai kattorakenteiden kautta. Mekin LähiTapiolassa korvaamme vuosittain satoja palo- tai savuvahinkoja, joissa palonlähde on esimerkiksi naapuriasunnossa, vintillä tai kellarissa, kertoo Määttänen.
Tilastokeskuksen mukaan jo yli 1,2 miljoonaa suomalaista asuu yksin, ja yhä useampi heistä on iäkäs. Taloyhtiöissä voitaisiin merkittävästi lisätä kaikkien asukkaiden turvallisuutta ottamalla yhdessä suurempi rooli asuntojen palovaroittimien kunnossapidosta.
– Taloyhtiössä voitaisiin esimerkiksi päättää asennuttaa kaikkiin asuntoihin palovaroittimet ja vaihtaa ne säännöllisesti uusiin, Määttänen ehdottaa.
