Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kehottaa lisäämään paikallista sopimista sekä lainsäädäntömuutosten että työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
Erityisesti pieniä yrityksiä koskevat rajoitteet pohjautuvat pitkälti vuosikymmeniä vanhoihin rakenteisiin.
– Kysymys on siitä, että yrittäjien ja työntekijöiden välillä voitaisiin työpaikkatasolla tehdä järkeviä ratkaisuja, jotka tukisivat yritystoiminnan menestystä, työntekijöiden tuottavaa työtä, työsuhteiden pysyvyyttä ja yrityksen kilpailukykyä. Tällä hetkellä Suomessa on sellainen järjestelmä, joka antaa työpaikkatason sopimiselle tosi vähän tilaa, Makkula sanoi MTV:n Huomenta Suomessa.
– Työmarkkinajärjestelmä on ollut tällaisilla rakenteilla voimassa 1970-luvun alusta alkaen. Sitä ei ole itse asiassa koskaan uudistettu perusteellisesti, vaikka lainsäädäntöä on toki joiltain osin modernisoitu vuosien varrella, Makkula jatkoi.
Keskustelussa käsiteltiin STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysia, jonka mukaan tarve paikalliseen sopimiseen kasvaa työn murroksen myötä. Oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetoja kuvaili aiheesta käytyä poliittista keskustelua ”suppeaksi ja epämääräiseksi”, sillä paikallisen sopimisen eri elementeistä on väitelty usein päällekkäin.
Janne Makkulan mukaan uudistukset ovat pitkälti kiinni lainsäätäjän tahtotilasta. Yrittäjien kannalta tärkeitä muutoksia voitaisiin tehdä jo nykyisen yleissitovuusjärjestelmän sisällä.
– Meillä on nyt noin 50 sopimisen kieltoa, jotka koskevat yleensä pieniä, keskimäärin viiden työntekijän yrityksiä. Järjestäytymättömille yrityksille on huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää niitä joustoja, joita järjestäytyneet voivat käyttää. Tämä ero tulisi poistaa, jolloin yrityksiä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti, Janne Makkula totesi.
– On myös hyvä katsoa kansainvälistä tilannetta. Esimerkiksi Saksassa maan talouden suunta onnistuttiin kääntämään paikallisella sopimisella osana muita reformeja, Makkula jatkoi.
STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja Katarina Murto huomautti, että järjestäytymättömällä työnantajalla on jo nyt mahdollisuus syrjäyttää yleissitova työehtosopimus solmimalla yrityskohtainen työehtosopimus työntekijäliiton kanssa.
– Analyysi on arvokas, ja aihetta koskevaa ymmärrystä ja keskustelua on tarve laajentaa. Paikallista sopimista tarvitaan, mutta myös työntekijöiden vähimmäissuojan tarve tulee huomioida, Murto sanoi.
Laeissa on noin 50 sopimisen kieltoa järjestäytymättömille yrityksille. Niillä on siis huomattavan paljon vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää TES:eissä olevia joustoja, joita järjestäytyneet voivat hyödyntää. Nämä kiellot pitää poistaa, @JanneMakkula sanoi #HuomentaSuomi:ssa.
— Suomen Yrittäjät (@suomenyrittajat) October 23, 2019
#Paikallinensopiminen on sitä, että työpaikkatasolla #yrittäjät ja työntekijät voivat tehdä järkeviä ratkaisuja, jotka tukee yritystoiminnan menestystä, tuottavaa työtä, työsuhteiden pysyvyyttä ja kilpailukykyä. Nyt tähän on vähän tilaa @JanneMakkula #HuomentaSuomi'ssa. pic.twitter.com/P8R3NQfEp1
— Suomen Yrittäjät (@suomenyrittajat) October 23, 2019
