LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Outi Alanko-Kahiluoto: Monen nuoren tulevaisuus on nyt valoisampi

Jälkihuollon ikärajan nousun ansiosta monen nuoren aikuisen tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Vuoden alusta astui voimaan laki, joka nostaa oikeuden lastensuojelun jälkihuollon palveluihin 25-vuoteen, kun aikaisemmin ikäraja on ollut 21 vuodessa.

Lakimuutoksen taustalla on viime vaalikaudella eduskunnassa oppositiosta käsin läpisaamani kansanedustajan lakialoite. Se hyväksyttiin lopulta eduskunnassa yksimielisesti.

Jälkihuollon palvelut pitävät sisällään muun muassa tukea opintoihin ja työllistymiseen, henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytymiseen, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista, apua asunnon hankkimiseen sekä vertaistukitoimintaa. Juuri tällaisilla toimilla voidaan tukea lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien nuorten aikuisten itsenäistymistä.

Läpisaamani lakimuutos merkitsee lastensuojelulle 12 miljoonaa euroa rahaa lisää vuodessa, ja tämä raha maksetaan kunnille täysimääräisenä. Kustannukset on otettu huomioon kuntien peruspalvelujen rahoituksessa. On siis kuntien velvollisuus huolehtia, että jälkihuollon piirissä oleville nuorille järjestetään ja tarjotaan palvelut, joihin heillä on nyt subjektiivinen oikeus.

Kuntien suuntaan minulla on toinenkin viesti: toivon, että jälkihuollon palveluita tarjotaan mahdollisimman laajasti myös niille 21–25-vuotiaille nuorille aikuisille, jotka ehtivät täyttää 21 vuotta ennen lain voimaantuloa. STM:n valmistelussa laista rajattiin pois ne nuoret, jotka ehtivät täyttää 21 vuotta ennen lain voimaantuloa. Jälkihuollon piirissä on tällä hetkellä noin 8 000 lasta ja nuorta.

On äärimmäisen tärkeää, että lastensuojelun piirissä olleita nuoria aikuisia tuetaan kaikin mahdollisin tavoin. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävänä on pitää huolta heikoimmistaan ja tarjota oikea-aikaista apua aina, kun siihen ilmenee tarvetta. Lastensuojelun piirissä olleiden nuorten kustannuksella säästäminen on äärimmäisen lyhytnäköistä.

Pelkkä ikärajan nostaminen ei riitä, vaan on myös tärkeää, että kunnat tiedottavat huostaanotetuille nuorille aktiivisesti jälkihuollon jatkumisesta 25 vuoteen saakka. Tässä tarvitaan sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelujärjestöjen apua. Yksikään nuori ei saa jäädä byrokratian jalkoihin eikä yhteiskunnan välinpitämättömyyden uhriksi. Heikossa asemassa olevan nuoren on mahdoton vaatia oikeuksiaan, ellei hän ole niistä tietoinen. Kunnat eivät saa hakea säästöä sillä, että ne jättävät kertomatta lastensuojelun piirissä oleville nuorille heidän oikeuksistaan.

Nuorten oma toive on, että psykososiaalista tukea tarjotaan nykyistä enemmän. Moni lastensuojelun nuori kokee, että kannustus ja henkinen tuki on usein riittämätöntä. Seuraavaksi onkin jälkihuollon palveluiden sisällöllisen kehittämisen vuoro.

Jokaiselle jälkihuollon piirissä olevalle nuorelle on tarjottava apua, jota nuori oman kokemuksensa mukaan tarvitsee selvitäkseen itsenäisesti. On myös kuntien etu, että nuoret opiskelevat, pärjäävät, valmistuvat ja pääsevät kiinni työelämään.

Jälkihuollon ikärajan nousun ansiosta monen nuoren aikuisen tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin aikaisemmin. Pallo on nyt kunnilla. On konkreettisten tekojen aika, jotta jälkihuollon palvelut myös oikeasti saavuttavat ne nuoret, jotka jälkihuollon apua ja tukea tarvitsevat.

Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluoto on vihreiden kansanedustaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt