Kansanedustajat keskustelivat lapsimyönteisemmästä Suomesta. Eduskuntatiedotus

Edustajat etsivät valoa murheellisiin syntyvyyslukuihin

Eduskunnassa käytiin ajankohtaiskeskustelu ’lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta’.

Puoluejohtajista pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi hallituksen käyneen keskustelua väestöpolitiikan sisällöstä.

– 2010-luvulla syntyvyys hedelmöitysluvulla mitaten oli 1,85 ja tänä vuonna ennustettu on 1,33. Keskimääräinen syntyvysluku, jolla yhteiskunta pärjää, on keskimäärin 1,6, Antti Rinne sanoi.

– Nämä luvut ovat tietysti asioita, jotka ovat vaikeita mieltää. Mutta tosiasia on, että meillä syntyy liian vähän ihmisiä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Rinteen mukaan esille oli noussut ”resurssirikkaus”.

– Todettiin että koettu epävarmuus tämänhetkisessä elämäntilanteessa liittyen maailmantilanteeseen, ympäristöön ja näköalaan omassa työurassa vaikuttaa ihan todella vahvasti lapsien hankkimiseen.

Asuntojen hinnat ovat pääministerin mukaan myös yksi keskeinen asiaan vaikuttava, tieteellisesti todistettu tekijä. Antti Rinne kertoi päätyneensä esittämään väestöpolitiikan ministerityöryhmää.

– Päästään pureutumaan keskeisesti syntyvyyteen vaikuttamaan tekijöihin, huolehtimaan siitä, että tavallinen ihminen joka voi lapsia hankkia voi lapsia hankkia ilman, että on epävarmuustekijöitä ympärillä.

Yhteiskunta ei saa olla esteenä

Kokoomuksen Petteri Orpo totesi keskustelun olevan tärkeä, kun ”pohditaan, miten murheellisiin syntyvyyslukuihin voidaan saada valoa”. Hänen mukaansa Suomea pitää muuttaa yhä enemmän maaksi, jossa lapsi- ja perhehaavetta uskaltaa lähteä toteuttamaan.

– Halusin tuoda tähän yhden uuden tulokulman. Meidän pitää viestiä myös se, että ei kaikkien tarvitse saada lapsia. Suomi on vauras ja koulutettu maa, meillä vanhemmilla on oikeus myös tehdä se päätös, että on OK myös, jos ei halua lähteä haavetta toteuttamaan, Petteri Orpo totesi.

– Mutta jos lapsihaaveen haluaa toteuttaa, niin yhteiskunta ei saa olla esteenä. Silloin pitää tehdä oikeita politiikkatoimia, ettei se ole ainakaan yhteiskunnasta kiinni. Tärkeää ovat perheiden ja vanhempien hyvät palvelut, vanhemmille näkymä arjen pelaamisesta – monella voi olla huoli siitä että pärjääkö tai onko hankalaa se pärjääminen. Pitää olla uskoa siitä että töitä riittää.

– Ja mitä töihin tulee, meidän pitäisi lähettää viesti yrittäjille ja työnantajille. Kannattaa palkata nuoria ja nuoria naisia, vakituisiin työsuhteisiin, ja lapsen saaminen työsuhteessa on iloinen asia. Se on tärkeä osa hyvää työnantajuutta, kokoomusjohtaja sanoi.

Orpo moitti hallitusta siitä, että on väärää politiikkaa kaventaa kotitalousvähennystä. Se on hänen mukaansa monille kiireisille lapsiperheen arkea eläville nuorille kodeille tärkeä apu selvitä.

Käänteinen lapsilisä?

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan syntyvyyskriisiä lähestytään usein sosiaali- tai työmarkkinapolitiikan keinoin. Hänen mukaansa on kuitenkin niin, että jos syntyvyys olisi materiaalisista olosuhteista kiinni, olisi syntyvyys Suomen kaltaisissa maissa korkea.

– Tietenkin sosiaalipolitiikalla on merkitystä. On mielenkiintoista, että hallitus haluaa korottaa lapsilisää neljännen ja sitä useamman lapsen kohdalta. Ehkä suurin ongelma ei kuitenkaan ole se, että suuret perheet eivät ole vielä suurempia, vaan että liian moni ei saa ensimmäistäkään lasta, Halla-aho pohti.

Ensimmäisen lapsen kynnystä tulee hänen mielestään kaikin tavoin madaltaa.

– Voitaisiin myös pohtia niin sanottua käänteistä lapsilisää. Eli sitä, että perinteisen tulonsiirron rinnalla vanhempien ansiotulotuloverotus laskisi kohti nollaa lapsiluvun kasvaessa. Tämä olisi kädenojennus nimenomaan työssäkäyville vanehmmille.

Halla-ahon mukaan keskeisen tärkeää on työnteon ennustettavuus: että on töitä ja että ihmiset tulevat palkallaan toimeen. Hänen mielestään pitäisi myös lopettaa sellaisen ilmapiirin ylläpitäminen, että vapaehtoinen lapsettomuus olisi jokin ilmastoteko.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt