Hyvinvointiala Hali ry esitteli ratkaisuja sote-alan vakavaan työvoimapulaan webinaarissaan otsikolla Sote-alalle tarvitaan 200 000 osaajaa – miten työvoimapula ratkaistaan?
Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustavan Hyvinvointiala Halin mukaan sote-alan työvoimapula on yksi aikamme suurimpia, ellei suurin työvoimapoliittinen haaste. Ongelma kärjistyy, kun ikääntyvä Suomi tarvitsee enemmän hoivaa ja huolenpitoa.
Koko sote-alalle tarvitaan työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan 70 000 työntekijää nykyistä enemmän vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi on korvattava 150 000 eläkkeelle siirtyvän työpanos.
Mistä yli 200 000 uutta osaajaa saadaan, kun samalla työikään tulevat ikäluokat pienentyvät? Hali painottaa, että ratkaisuja kysymykseen on jo – ilman tarvetta lainsäädännön muutoksiin.
Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila pitää alan houkuttelevuuden näkyväksi tekemistä yhtenä merkittävimpänä apuna työvoiman saannissa.
− Sote-alan hyvät ominaisuudet jäävät julkisessa keskustelussa monesti piiloon. Alan panostus työoloihin ja johtamiseen ovat tärkeitä pitovoimatekijöitä, joista täytyy vain yksinkertaisesti tehdä enemmän meteliä. Alan näkymät ovat sellaiset, että se on hyvin varma valinta myös pitkällä aikavälillä, työelämäprofessori Mattila sanoi Halin webinaarissa.
Halin työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri painotti webinaarissa, että työvoimaa voitaisiin alalle saada selvästi enemmän, kun sääntelyä höllennettäisiin.
− Yhden lukuvuoden kestävä hoiva-avustajakoulutus on nopea väylä työelämään, mutta hoiva-avustajia voidaan lupa- ja valvontaviranomaisen tiukan tulkinnan takia hyödyntää alalla aivan liian vähän, Mänttäri sanoo.
Myös Halin hoiva- ja osaamisjohtaja Arja Laitisen mukaan alan ylisääntelystä olisi päästävä.
− Nykyiset pätevyysvaatimukset eivät kohtaa sen kanssa, mitä asiakas tarvitsee. Monesti työntekijän koulutusta tärkeämpää asiakkaalle on hyvä vuorovaikutus ja työntekijän persoona, hän toteaa.
Työperäinen maahanmuutto
Erityisesti lähihoitajia ja sosionomeja tarvitaan lisää. Laitinen huomauttaa, että koulutuspaikkojen lisäys ei hyödytä, jos hakijoiden määrä ei kasva.
Esimerkiksi osatyökykyiset ja jo maassa olevat maahanmuuttajat pitäisi hänen mukaansa nähdä nykyistä joustavammin mahdollisina alalle työllistyvinä ja kannustaa heitä sote-opintoihin.
− Näiden ratkaisujen lisäksi alalle kaivataan kipeästi työperäistä maahanmuuttoa. EU- ja ETA-maissa hyväksytään jo jäsenmaissa suoritettu sairaanhoitajatutkinto, Laitinen sanoo.
− Sen ulkopuolinen hyväksyntä on sekava, hidas ja edellyttää pitkällistä uudelleen kouluttautumista. Viranomaisilta tarvitaan selkeä käytäntö, näyttökoe, jolla asianmukainen sairaanhoitajatutkinto esimerkiksi Filippiineiltä rinnastetaan vähintään lähihoitajatutkintoon, Mänttäri toteaa.
Hali on lähettänyt ministeriöille vetoomuksen siitä, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten sairaanhoitajien tutkinto pitää rinnastaa suomalaisiin tutkintoihin nykyistä sujuvammin ja nopeammin.
