Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perhevapaauudistukseksi. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuun alussa.
Uudistuksessa vanhempainpäivärahakausi pitenee kahdella kuukaudella. Kummallekin vanhemmalle tulee oma kiintiö, josta osan voi siirtää toisen vanhemman käyttöön. Kotihoidontukea ei lyhennetä.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) korostaa, että uudistus on
merkittävä panostus lapsiperheisiin ja lasten varhaisiin vuosiin.
– Ei ole uudistuksella tavoiteltu työllisyysvaikutuksia eikä tämä sinänsä ole työllisyyspoliittinen uudistus, Hanna Sarkkinen vastasi tiedotustilaisuudessa Verkkouutisten kysymykseen.
Sarkkinen sanoi, että uudistuksen vaikutuksia työllisyyteen on kuitenkin arvioitu.
– Vaikutusarvioiden pohjalta on todettu, että todennäköisesti työllisyysvaikutukset uudistuksella ovat vähäiset suuntaan tai toiseen, Sarkkinen jatkoi.
Sarkkinen uskoo kuitenkin, että pitkällä tähtäimellä uudistuksella voi olla positiivisia työllisyysvaikutuksia, jos naisten asema työmarkkinoilla vahvistuu.
– Lyhyen tähtäimen vaikutukset on arvioitu melko pieniksi, Sarkkinen totesi.
Isien ei oleteta käyttävän perhevapaita täysimääräisesti
Perhevapaauudistuksen kustannusvaikutukseksi on arvioitu noin 80 miljoonaa euroa. Oletuksen taustalla on se, että isät käyttäisivät jonkin verran nykyistä enemmän päiviä. Lukumääriä ei tiedotustilaisuudessa kerrottu.
– Oletuksena ei ole, että niitä käytettäisiin täysimääräisesti, Sarkkinen sanoi.
Sarkkinen arvioi, että kiintiöiden lisäksi joustot voivat lisätä isien perhevapaiden käyttöä. Perhevapaita voisi jatkossa käyttää puolikkaina päivinä tai lyhyempinä jaksoina, kunnes lapsi käyttää kaksi vuotta. Tämä huomioidaan myös päivähoidossa.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) korosti, että uudella joustavalla järjestelyllä luodaan edellytyksiä sille, että huoltajat jakavat perhevapaita.
– Naisten niskassa työmarkkinoilla ollut taakka, että heitä pidetään hankalimpina työntekijöinä, kun he jäävät perhevapaille, niin tässä suhteessa tapahtuu tasa-arvoistumista, Haatainen sanoi ja toivoi, että miehet käyttäisivät perhevapaita.
Vanhempainrahaa maksettaisiin pääsääntöisesti yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä eli 12,8 kuukauden ajalta. Jos lapsella olisi kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää.
Vanhempi voisi halutessaan luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toisen vanhemman, lapsen huoltajan tai luovuttavan vanhemman tai toisen vanhemman puolison käytettäväksi.
Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoonottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempien vanhempainrahaoikeus määräytyisi samoin perustein riippumatta perhemuodosta. Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä (n. 1,6 kuukautta).
Nykyisin raskaana olevalle maksetaan äitiysrahaa 105 päivärahapäivältä eli noin 4,2 kuukauden ajalta. Isälle maksetaan isyysrahaa 54 päivältä (n. 9 viikkoa). Vanhempainpäiväraha on 158 päivää eli noin 6,3 kuukautta ja sen voi käyttää toinen vanhemmista tai vanhemmat voivat jakaa sen.
Oikeus varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi vapaiden ajan
Lisäksi varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi sen kalenterikuukauden alussa, kun lapsi täyttää yhdeksän kuukautta.
Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi olisi välillä poissa varhaiskasvatuksesta perhevapaan vuoksi, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa. Vanhempainrahapäivien käyttämisen ajalta ei tarvitse maksaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää.
