Paras lähtökohta politiikan tekemiselle on kuunnella omaa sydäntä. Sieltä nousevat ne arvot ja päämärät, joita kohti ja joiden voimalla ihminen toimii. Miksi juuri kokoomus tarjoaa alustan toimia omien arvojeni ja päämäärieni mukaan?
Olen vaalien alla saanut useasti vastata kysymyksiin siitä, miksi olen valinnut puolueekseni juuri kokoomuksen.
Yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen, niihin vaikuttaminen ja aktiivisuus eri rooleissa on kulkenut veressäni jo lapsesta asti, mutta en koskaan suunnitellut lähtöä puoluepolitiikkaan – se tapahtui vasta aikuisiällä, jokseenkin yllättäen, hetkeen tarttuen. Ja kun annoin pikkurillin, se vei koko käden. Tuossa hetkessä päätökselleni ratkaisevia olivat Kokoomuksen arvot. Sen tarjoama sanoma puhutteli vahvimmin. Nyt tunnen sen yhä kodikseni – paikaksi, joka antaa minun toimia oman sydämeni ja arvojeni pohjalta.
Minulle Kokoomus näyttäytyy ihmisten puolueena – sellaisena, jonka politiikan lähtökohta on aina ihminen. Me ajattelemme lasta, nuorta, vanhusta, ketä hyvänsä aina ensisijaisesti yksilönä, jolla on omat ainutkertaiset tarpeensa. Ei riitä, että näemme palvelut vain hallintona ja hallintojärjestelminä, vaan oleellista on, miten ihminen kohdataan kokonaisuutena. Näemmekö vaikkapa vanhukset vain hoivan kohteena, vai haluammeko rakentaa ihmiselle hyvän elämän edellytyksiä loppuun saakka. Onko nuori vain toimenpiteiden kohde, vai onko hän omista teoista ja valinnoistaan vastuussa oleva yksilö, jolle yhteiskunta voi tarjota innostavan tulevaisuuden näkymän ja erilaisia vaihtoehtoja lähtökohdista riippumatta.
Kokoomuksessa ratkaisuja arjen ongelmiin ei haeta hallinnosta, vaan ratkaisut haetaan ihmisestä. Näemme, että jokaisessa ihmisessä on valtava määrä mahdollisuuksia ja pohjimmiltaan ihminen haluaa kokea itsensä ja elämänsä merkitykselliseksi. Hän tarvitsee toivon, joka rohkaisee häntä tekemään töitä oman tulevaisuutensa eteen. On annettava kipinä, jonka hän saa roihuamaan.
Ajatellaan vaikka syrjäytymistä, joka on ilmiönä murheellinen. Meidän näkökulmamme on, että työ on parasta sosiaaliturvaa, kun ihmiselle löytyy oma aktiivinen rooli yhteiskunnassa. Turvaverkon tulee olla tiivis, mutta todellista sydämellisyyttä ei ole se, jos vain pidämme avustuksilla yllä olemassa olevaa tilaa eikä ihmiselle anneta toivoa paremmasta. Yhteiskunnalliset rakenteet eivät saa lamaannuttaa ja vangita ihmisiä olosuhteidensa vangeiksi, vaan niiden tulee päinvastoin tarjota mahdollisuuksia ja työntää eteenpäin.
Kokoomuslaisuus on myös vastuuta ja välittämistä. Me katsomme pitkälle tulevaisuuteen. Meillä on vastuu paitsi tästä hetkestä myös tulevasta. Haluamme ajatella tulevia sukupolvia. Jokaisen velkamiljardin otamme paitsi itsellemme, myös lapsillemme ja lastenlapsillemme, lupaa heiltä kysymättä. Siksi kokoomus on pidättyväinen velanotossa. Kuka tahansa osaa ottaa velkaa ja jakaa rahaa, mutta me haluamme huolehtia, että talouden pohja pysyy vakaana. Emme saa astua helppojen ratkaisujen ansoihin, joiden myötä polku tulevaisuuteen olisi entistä kivisempi. Vastuunpakoilu on hankalien ratkaisujen vierittämistä tulevien sukupolvien ratkaistavaksi. Eivät ne ongelmat sillä mihinkään katoa.
Vastuullisuus vaatii meiltä myös rohkeutta ja kipeitä päätöksiä. Tie voi olla kivikkoinen ja usein epäkiitollinenkin. Siihenkin pitää olla kanttia. Tarvitaan myös isojen kokonaisuuksien hahmottamista ja asioiden näkemistä laajoissa yhteyksissä. Sen takia kokoomus ei ole yhden asian tai lyhytnäköisen mielikuvapolitikoinnin liike, vaan se liikkuu jatkuvasti ison yhteiskunnallisen ymmärryksen alueella.
Tämän tarinan toivoisin puhuttelevan yhä useampaa ihmistä. Meillä jokaisella on erilaiset taustat, lähtökohdat, elämäntilanteet ja unelmat ja se on rikkaus. Tukahduttavan tasapäistämisen sijaan lähtökohdaksi on otettava yksilöllisyys ja mahdollisuuksien luominen. Me olemme ihmisten puolue ja annamme sen näkyä. Siksi sydän on oikealla.
