On todennäköistä, että huonoa vuotta 2020 seuraa vielä huonompi vuosi 2021, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Ilta-Sanomien kolumnissaan. Tämä ei Aaltolan mukaan kuitenkaan tarkoita, etteikö toivoa olisi.
Vuotta 2020 on ravisuttanut etenkin Kiinassa alkunsa saanut ja maailmanlaajuiseksi levinnyt koronapandemia. UPI-johtajan mukaan maailmanpolitiikassa useat asiat kulkevat omia ratojaan, eikä niitä auta voivotella.
– On turha voivotella asioita, jotka vain kulkevat omaa rataansa. Pandemia on yksi näistä. Pahimmat niistä tulevat aalloissa. Ihmettely taudin tulosta ja sitten taas paluusta ilman määrätietoisia tekoja oli turhaa. Taudinaiheuttajat osaavat nyt käyttää lentokoneita. Siinä ei ole mitään kummallista. Sen aprikoiminen olisi kuin Auringon taivaalla kulun pähkäilyä, Aaltola kirjoittaa.
– Sama koskee muuten suurvaltoja. Ei (Vladimir) Putinin Krimin valtaamisessa mitään ihmeellistä ollut. Ei olisi kannattanut olla äimän käkenä, kun omat odotusarvot maailman parantumisesta eivät pitäneet paikkaansa. Samaa ihmettelyä liittyi (Donald) Trumpin ehdotukseen ostaa Tanskalle kuuluva Grönlanti. Kannattaako pöyrääntyä maailman asioiden suurvalloista tauteihin vain kulkiessa radallaan?
Kyynisyys ei kuitenkaan ole ratkaisu, Aaltola toteaa. Kun optimistiset ja toiveikkaat ennusteet eivät toteudukaan, saattaa asiantuntijasta tuntua, ”että maailma onkin vajoamassa ja hajoamassa”. Toivoa kuitenkin on, ulkopolitiikan asiantuntija korostaa.
– Kyynikot tuntuvat näkevän ilman että katsovat. He usein aavistavat asioiden ottavan huonoja käänteitä. Huonoa vuotta 2020 saattaa seurata vielä huonompi vuosi 2021. Tämä on jopa todennäköistä. Mutta viisaimmat meistä tietävät, ettei tarina toivosta lopu edes muutamaan huonoon vuoteen, hän toteaa.
