Kuluva vuosi tulee jäämään historiaan vuotena, jolloin mielenosoittajat ympäri maailman jalkautuivat kaduille vaatimaan muutosta. NBC:n mukaan osa mielenosoituksista on sujunut rauhallisesti, mutta osa on edennyt väkivaltaisiksi mellakoiksi.
Vaikka eri maiden mielenosoitukset ovat protesteja eri asioita kohtaan, yhdistävänä tekijänä on usein ollut hallinnon korruption vastustaminen sekä tasa-arvon ja parempien ihmisoikeuksien vaatiminen. Osassa valtioita mielenosoitukset ovat johtaneet poliittisten johtajien eroon.
Näkyvyyttä ovat saaneet etenkin Hongkongin mielenosoitukset, jotka ovat kehittyneet väkivaltaiksi mellakoiksi. Protestit saivat alkunsa lakiesityksestä, joka mahdollistaa rikoksesta epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan. Myöhemmin mieltä on osoitettu laajemmin demokratiakehityksen puolesta.
Lähi-idässä Iranissa ja Irakissa on ollut laajoja mielenosoituksia, jotka ovat puhjenneet väkivaltaisiksi yhteenotoiksi viranomaisten kanssa. Arvioiden mukaan mellakoissa on saanut surmansa satoja ihmisiä.
Myös Libanonissa on osoitettu mieltä hallitusta vastaan. Useat sadat tuhannet mielenosoittajat ovat vaatineet maahan talousuudistusta, tasa-arvoa sekä hallituksen korruption lopettamista. Lopulta mellakat johtivat Libanonin pääministeri Saad Haririn eroon viime lokakuussa.
Etelä-Amerikan valtioissa on ollut useita mielenosoituksia maan hallintoa kohtaan. Chilessä, Kolumbiassa ja Boliviassa on ollut laajoja mielenosoituksia maan hallintoa vastaan. Chilen mellakoissa on vaadittu tuloerojen tasaamista ja mielenosoitukset ovat äityneet väkivaltaisiksi mellakoiksi.
Kolumbiassa pääkaupunki Bogotaan määrättiin marraskuussa ulkonaliikkumiskielto väkivaltaisiksi yltyneiden mellakoiden vuoksi. Protesteissa on vastustettu presidentti Iván Duquen hallituksen politiikkaa.
Myös Venezuelassa on ollut voimakaita mielenosoituksia sen jälkeen, kun presidentti Nicolás Maduro aloitti toisen kautensa presidenttinä. Protesteja johtaa oppositiojohtaja Juan Guaidó.
Hallinnon vastaisia protesteja on ollut myös useissa muissa maissa.
