Eduskunnan varapuhemiehen Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus on onnistunut kääntämään Suomen talouden ja työllisyyden kasvuun, mutta maailmantalouden hyvä veto uhkaa kuitenkin hiipua.
– Siksi kulutuskysynnän kasvattamiseen verotusta merkittävämmin yleisesti keventämällä ei ole nyt varaa. Kulutusmahdollisuuksien lisääminen tulee kohdentaa nyt sinne, missä tarve on suurin, pienituloisimpiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja opiskelijoihin, Pekkarinen linjaa tiedotteessaan.
Kilpailukykysopimuksessa kaikki joutuivat kiristämään vyötään. Sopimus perustui olettamukselle, että talouden kasvu vuosina 2016-2019 olisi 1-2 prosenttia vuodessa.
– Kiitos onnistuneen politiikan, talous on kasvanut huomattavasti ripeämmin. Useiden kansalaisten ansiot tulevat parissa vuodessa nousemaan reilusti odotettua enemmän. Monet varallisuuslajit ovat kasvaneet ennätysvauhtia. Samoin elinkeinoelämän johdon ansiot. Kikyn vyönkiristykset ovat kompensoituneet näille jo runsain mitoin.
Pekkarisen mukaan toisin on pienituloisimpien laita. Suomessa on noin kaksi miljoonaa tulonsaajaa, joiden tulot ovat alle 2500 euroa kuukaudessa.
– Heistä suurin osa elää erilaisten sosiaalietuuksien varassa tai pienellä palkalla. Kikyn mukaan säädetyt indeksileikkaukset ovat jäädyttäneet näiden monien ihmisten toimeentulokehityksen, vaikka hallitus jo korjasi pahimpia epäkohtia.
Indeksijäädytysten vuoksi monien pienituloisimpien ostovoima pienenee indeksijäädytysten vuoksi.
Pekkarisen mielestä valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) esittämää budjettipohjaa soisi terästettävän niin, että veronkevennysvarat ja muut kulutusmahdollisuuksien lisäykset suunnattaisiin painotetusti pienituloisempien tulojen ja peruspalvelujen kohentamiseen.
– Myös lupaukset kuivan kesän maataloudelle aiheuttamien suurten ongelmien lievittämisestä on tarpeen realisoida, Pekkarinen toteaa.
