Venäjän ulkoministeriö julkisti perjantaina sopimusluonnoksen muotoon kirjatun listan toimista, joihin Naton tulisi sitoutua sotilaallisen konfliktin välttämiseksi Euroopassa. Lännessä listaa on pidetty uhkavaatimuksena, jolla Kreml pyrkii rajoittamaan Naton ja itsenäisten valtioiden toimintavapautta ilman, että Venäjä sitoutuisi vastavuoroisesti juuri mihinkään.
Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin luonnehti tuoreeltaan vaatimuslistan julkaisemista viitteeksi siitä, että edes Kreml ei itse usko Yhdysvaltojen ja Naton voivan sitä hyväksyä.
– Tämä tarkoittaa loogisesti sitä, että Venäjän on pakko varmistaa turvallisuutensa yksipuolisesti – mitä todennäköisimmin sotilaallis-teknologisin keinoin, hän twiittasi.
”Sotilaallis-teknologiset keinot” lienevät tässä tapauksessa venäläiselle kielenkäytölle tyypillinen kiertoilmaus, jolla upseeritaustainen Trenin tarkoittaa sotilaallisia toimia, kuten uutta hyökkäystä Ukrainaan.
Uutta Krim-efektiä ei nähtäisi
Jos presidentti Vladimir Putin päättää jatkaa nykyistä politiikkaansa, suurta kansansuosiota hänen ei kannata Treninin alaisena työskentelevän Andrei Kolesnikovin artikkelista päätellen odottaa.
Vaikka vuonna 2014 tapahtunut Krimin valtaus synnytti venäläisten keskuudessa hetkellisen euforian, ”aidosta” sodasta venäläiset eivät Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa johtavan Kolesnikovin mukaan innostu. Tämä pätee myös kahdeksatta vuotta jatkuviin sotatoimiin Itä-Ukrainassa.
– Keskivertovenäläinen on kyllästynyt itsepetokseen ja vakuuttamaan itselleen, että jos sota tulee, se ei vaikuta hänen tai perheenjäsentensä elämään. Mukautuvat venäläiset ovat toki perinteisesti sotaisaa väkeä, mutta nykyään se ilmenee sotaisuutena television keskusteluohjelmissa tai verkkovihan kielenkäyttönä, hän sanoo.
Kremlin propaganda on kuluttanut Kolesnikovin mukaan loppuun kykynsä mobilisoida kansaa ja luonut tilalle uuden maailmansodan pelon.
– Vuoden 2018 lopulla 56 prosenttia Levada-keskuksen kyselyyn vastanneista katsoi, että oli olemassa merkittävä sotilaallinen uhka muiden maiden taholta. Tänä vuonna maailmansodan uhan pelko on dramaattisesti kasvanut nousten venäläisten suurimpien huolenaiheiden toiselle sijalle, hän toteaa.
Muita ilmiöitä, joita kohtaan tunnettu pelko on lisääntynyt samassa tahdissa, ovat Kolesnikovin mukaan Putinin yhä kovaotteisempi hallinto, laajamittaiset sortotoimet ja mielivaltainen vallankäyttö.
– Kiteytetysti: ennen hyökkäyksen aloittamista kannattaisi miettiä, ketkä siihen osallistuvat ja kuinka halukkaasti – ja missä määrin aktiivinen konflikti kannustaisi ihmisiä ryhmittymään Putinin tueksi. Todistusaineisto viittaa siihen, että jopa parhaassa mahdollisessa skenaariossa sen mobilisaatiovaikutus jäisi olemattomaksi.
Publication of RUS proposed agreements w/US &NATO on EuroSecurity may suggest that Moscow (rightly) considers their acceptance by West unlikely. This logically means that RUS will have to assure its security single-handedly, most probably by mil-tech means.
— Dmitri Trenin (@DmitriTrenin) December 17, 2021
