Kirjoittajan mielestä ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Antti Palola: Maahanmuutto haastaa

Työperäistä maahanmuuttoa tulee aktiivisesti edistää erityisesti osaavalle ja koulutetulle työvoimalle.

Pohdin STTK:n edustajiston kokouksessa toukokuussa maahanmuuton lisäämistä pidemmällä aikavälillä. Tiesin osuvani aiheeseen, joka on sekä poliittisesti että työmarkkinoiden näkökulmasta hyvin herkkä ja tunteita herättävä.

Yhteiskunnallinen keskustelu kulkee valitettavasti usein ääripäissä ja niin myös maahanmuuttoon liittyen. Joko olet puolesta tai vastaan. Vaikeista asioista tulisi silti voida keskustella ennakkoluulottomasti, kiihkottomasti ja tosiasioiden pohjalta.

Mikä minut sai nostamaan kissan pöydälle? Suurin syy on viime aikojen hälyttävät uutiset matalasta syntyvyydestä ja sen pitkän aikavälin vaikutuksesta huoltosuhteeseen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseen.

Sanotaan, että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Tämä pitää paikkansa myös maahanmuutossa. Meidän on tulevaisuudessa tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos ja kun suomalaisia ei riitä täyttämään työvoimatarvetta, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. Suomessa työskentelee jo nyt maahanmuuttajia, suuri osa heistä pääkaupunkiseudulla. Arkikokemukseni on, että esimerkiksi puhtaanapitotöissä, julkisessa liikenteessä, ravintola-alalla sekä terveydenhuollon ammateissa työskentelee paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Tälläkään hetkellä näihin töihin ei näytä riittävän suomalaisia.

Esittäessäni maahanmuuton lisäämistä pidemmällä aikavälillä totesin samalla, että emme tietenkään tingi reunaehdoista. Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden. Sanomme tiukasti ei palkkojen polkemiselle, kahden kerroksen työmarkkinoille, harmaalle taloudelle ja työntekijöiden epäasialliselle kohtelulle.

***

Maailmassa on megatrendejä, jotka tulevat keskeisinä muutosvoimina merkittävästi vaikuttamaan kaikkiin yhteiskuntiin tulevina vuosina. Yksi tällainen on ilmastonmuutos ja maapallon lämpeneminen. Toinen on väestön hallitsematon kasvu kehittyvissä maissa. Ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun vaikutukset kohdistuvat usein samoille alueille ja aiheuttavat esimerkiksi ravintopulaa. Sen seurauksena aiempaa suurempi määrä ihmisiä joutuu lähtemään liikkeelle kirjaimellisesti ruuan perässä.

Tulemme näkemään yhä suurempia kansanvaelluksia, kun ihmiset liikkuvat ravinnon perässä. Globaalit kansainvaellukset ovat heijastuneet Eurooppaan ja ilmiö voimistuu. Eurooppa on monista ongelmistaan huolimatta vauras maanosa, tänne on suhteellisen helppo tulla ja Euroopan sisällä on helppo liikkua.

Maanosamme pitäisi varautua nykyistä paremmin kohtaamaan ihmisten liikkuminen esimerkiksi Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan. Tarvitsemme kaikkien Euroopan maiden yhteisiä ponnistuksia ja vastuun kantoa haasteen voittamiseksi. Ainoa toimija tässä voi olla Euroopan unioni toimielimineen. Siksi emme unionin jäseninä voi sallia vapaamatkustajamaita, jotka sulkevat rajojaan eivätkä osallistu yhteiseen vastuuseen. Maahanmuutto koskettaa tietysti myös Pohjoismaita. Tällä hetkellä tilanne on huomattavasti rauhallisempi kuin vuonna 2015, kun Suomi naapureidensa tavoin tuli yllätetyksi runsaan turvapaikanhakijamäärän suhteen.

Pohjoismaissa keskustellaan vilkkaasti aiheesta. Moni maa on kiristänyt omaa politiikkaansa maahanmuuton suhteen. Mielestäni olisi kuitenkin viisautta varautua vastaisuudessakin siihen, että maahanmuuttajien uusi aalto tavoittaa pohjolan ja silloin joudumme kantamaan oman osuutemme yhteisestä vastuusta.

Eräänlaisena ”sokerina pohjalla” totean vielä, että Pohjoismaista ainoana Suomella on maailman pisin raja itäisen – aina yhtä arvaamattoman – naapurimaan Venäjän kanssa. Se asettaa Suomen maahanmuuttopolitiikalle aivan omat erityisvaatimukset, sillä Venäjä ei ole EU-maa ja esimerkiksi Venäjän ihmisoikeustilanteesta on syytä olla huolissaan.

***

Edellä olevan tarkoitus on korostaa, että olimmepa maahanmuutosta Suomessa mitä mieltä hyvänsä, kaikki vaikuttaa maailmassa kaikkeen. Suomen ratkaisu ei modernina kansainvälisenä hyvinvointivaltiona ja EU:n jäsenenä voi olla impivaaralainen eristäytyminen ja rajojen sulkeminen.

On maahanmuutto ongelma tai mahdollisuus, yhtä kaikki se on totta, ilmiönä maailmanlaajuinen ja koskee myös Suomea. Koska tarvitsemme Suomessa tulevina vuosina maahanmuuttoa huoltosuhteen parantamiseksi ja hyvinvointimme ylläpitämiseksi, olisi korkea aika ääripäissä liikkuvan keskustelun sijaan tehdä järkevää ja kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Viestini seuraavalle hallitukselle on, että hallitun maahanmuuton varmistamiseksi Suomi tarvitsee laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman. Yksi osa sitä on aktiivinen, työperäisen maahanmuuton edistäminen erityisesti osaavalle ja koulutetulle työvoimalle.

Antti Palola

Antti Palola

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt