Ilmastonmuutoksen torjunta suhteessa suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen herätti keskustelua, kun eduskunta jatkoi aamupäivästä ensi vuoden talousarvion käsittelyä. Oppositiopuolue kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman viittasi puheenvuorossaan Luonnonvarakeskuksen parin vuoden takaisiin laskelmiin, joiden mukaan 1 100 lypsykarjatilaa olisi lopettamassa maidontuotannon vuoteen 2020 mennessä.
— Vaikka kuinka haluaisimme pysäyttää ilmastonmuutoksen, emme voi kokonaan lopettaa syömistä. Meidät on yritetty saada ajattelemaan niin, että liha kannattaa vaihtaa soijaan, suomalainen sokeri Perusta tuotuun intiaanisokeriin, kotimaiset viljat hirssiin ja maisiiin ja perunat bataattiin. Miten te, arvoisa ministeri, näette suomalaisen maatalouden tulevaisuuden Suomessa tässä ajankohtaisessa keskustelussa? kysyi Östman.
Östmanin jälkeen puheenvuoron sai kansanedustaja Jenna Simula (ps.) , joka katsoi, että kyse on myös Suomen kannalta turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta ja jatkoi:
— Miten hallitus aikoo estää sen, ettei ilmastotavoitteilla ja tiukennuksilla lyödä kirvestä maanviljelijän polveen? Ja miten aiotte varmistaa, että ne, joille turvemaiden viljely on välttämätöntä, saavat käyttää ja raivata peltoja myös jatkossa?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) viittasi vastauksessan jo todettuihin kulutustottumusten muutoksiin ja antoi ymmärtää hallituksen tukevan maatalouden elinkeinonharjoittajia muutoksessa:
— Kun kulutustottumukset muuttuvat, totta kai on selvä, että silloin suomalaiset ryhtyvät tuottamaan sellaisia tuotteita, jotka kaupaksi menevät. Ja se on ihan selvä asia ja siihen myöskin haluamme kannusteita laittaa. Toimet, joita teemme, tähtäävät kaikki siihen, että kannattavuus vihdoin viimein lähtisi nousuun. Me olemme kaikki tässä salissa siitä huolissamme, Leppä vakuutti.
Leppä nosti puheenvuorossaan esiin turvemaat, uudet viljelymenetelmät, kasvivalinnat, kasvipeitteisyys, uudet viljelytekniikat, vesien uudenlainen hallinta – ”kaikki nämä ovat keinoja, joilla me myös vahvasti haluamme vähentää eittämättä niitä päästöjä, joita eloperäisiltä mailta tulee”.
— Se on mahdollista ja sen me haluamme tehdä. Viljelijät ovat tässä ottaneet uusia toimia käyttöön ja me haluamme niihin kannustaa. Se on myös ihan selvä, että me tarvitsemme ne pellot omaan ruoantuotantoomme tulevaisuudessakin. Me haluamme turvata erityisesti sen, että meillä on ruokaa omasta maasta mutta myös sen, että kun maailmalla on kysyntää, viennin edistäminen on äärimmäisen tärkeää.
