”Loma-aikojen siirto olisi kallista ja turhaa”

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon mukaan koululaisten loma-aikojen siirto on köykäiseksi todettu idea.

Brysselin Kansallisseura on tehnyt kokoomuksen puoluekokoukselle aloitteen koulujen kesälomien alkamis- ja päättymisajan siirtämisestä noin kolmella viikolla eteenpäin. Tällöin lomat alkaisivat ja päättyisivät kuten muuallakin Euroopassa. Kokoomuksen puoluehallitus kannattaa aloitetta, kerrottiin Verkkouutisissa.

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) pitää loma-aikojen siirtämistä kalliina ja turhana toimenpiteenä.

Hänen mukaansa loma-aikojen siirto on jo selvitetty opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja idea on todettu köykäiseksi. Mahdollinen muutos koskisi noin 1,9 miljoonaa oppilasta ja opiskelijaa.

– Jos loma-aikojen alkaminen siirretään juhannukseen, vaikuttaa se koko koulutusjärjestelmään eikä vain perusopetukseen, kuten virheellisesti ajatellaan. Jos perusopetuksen päättötodistuksen saaminen myöhentyy, myös kaikki jatko-opiskelun haku- ja valintaprosessien ajankohdat muuttuvat toista astetta ja korkeakouluja myöten. Silloin henkilöstön työehtoja pitää tarkistaa, ja valtion ja kuntien talouden ja toiminnan suunnittelua muuttaa. Vaikutuksia olisi jopa Tilastokeskukselle, Kelalle ja asuntosäätiöille, Raija Vahasalo toteaa Verkkouutisille.

Vaikutukset kohdistuisivat kaikkiin koulutukseen liittyviin toimintoihin ja lisäkustannuksia voi Vahasalon mukaan vain arvailla. Hän kyseenalaistaa myös, mitä koulutuksen laadulle tapahtuisi, jos määrärahojen leikkausten lisäksi maksettavaksi tulisivat loma-aikojen siirrosta aiheutuvat kustannukset.

Raija Vahasalo korostaa ongelmaa myös vanhempien ja perheiden kannalta. Lastenhoito-ongelmiin uudistus ei vaikuttaisi hänen mukaansa myönteisesti, sillä riippumatta loman alkamisajankohdasta loma- ja työajat ovat oppilailla ja vanhemmilla erilaiset. Myös kuntien ja järjestöjen leirikouluihin ja erilaisiin kerhoihin kohdistuisi muutospainetta.

Vahasalon mukaan kesälomien siirtoa ei voida perustella myöskään Suomen kesähelteiden tai matkailun avulla. Ulkomaalaisten matkailumäärissä ja hotelliyöpymisissä ei hänen mukaansa ole nähty suurta eroa kesäkuun ja elokuun välillä. Kesäkuun yöttömät yöt hän sen sijaan kokee matkailuvalttina, josta kannattaa pitää kiinni.

– Moni kuvittelee, että elokuussa ovat ne varsinaiset helteet. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan eniten kesäpäiviä osuu lomaan, jos se pidetään kesäkuun alun ja elokuun puolivälin välisenä aikana. Jos loma siirtyisi juhannuksesta syyskuun ensimmäiseen päivään, kauniista lomapäivistä menetettäisiin 5-10 prosenttia. Elokuun loppua kohti mentäessä kesäiset lomapäivät harvinaistuvat. Pohjoinen Suomi on myös todennut, että kesäkuun alku on ilmastollisesti edullisempi loma-ajankohta kuin elokuun puolivälin jälkeinen aika, jolloin yöt ovat jo viileitä, Vahasalo sanoo.

Euroopan maiden koulujen työajat eivät aiheuta hänen mukaansa Suomen loma-aikoihin paineita.

– Selvitetty on myös muiden maiden oppilaiden loma-aikoja, ja ne vaihtelevat paljonkin. Vanhemmat siis pääsevät ulkomailla lomille vaihtelevasti, eivät välttämättä elokuuhun sidottuna. Yksi selkeä suunta näyttää olevan: Pohjois-Euroopassa koulut alkavat aikaisemmin kuin Etelä-Euroopassa.

Vahasalo korostaa, että kunnilla on jo tällä hetkellä mahdollisuus siirtää koulujen alkamisaikaa myöhemmäksi, jos niin haluavat. Laissa on säädetty ainoastaan koulujen työpäivien lukumäärä ja lukuvuoden päättymisajankohta. Kaikki muu on vapaasti muokattavissa.

– Miksi kunnat eivät ole käyttäneet mahdollisuuttaan jo nyt?, hän kysyy.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt