Lännen Median mukaan evankelisluterilaisessa kirkossa olisi aika keskustella siitä, pitäisikö kirkollisveroa maksaville jäsenille tarjota enemmän palveluita kuin kirkosta eronneille.
LM kysyi kirkolliskokousedustajilta, pitäisikö kirkon jäsenyyden vaikuttaa siihen, millaisia palveluita kirkolta saa. Kyselyyn vastasi 57 edustajaa. Kysely lähti kaikille 108 edustajalle. Vastausprosentti oli 53.
Kyselyyn vastanneista kirkolliskokousedustajista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että asiasta pitäisi käydä periaatteellinen keskustelu, vaikka käytännössä palveluiden rajaaminen jäsenyyden perusteella on vaikeaa.
Rajanvetoa jäsenien ja kirkosta eronneiden välillä perusteltiin kirkon taloudellisella tilanteella sekä oikeudenmukaisuuden tunteella.
Kirkon perimät maksut nousevat esille erityisesti hautajaisten ja muiden kirkollisen juhlien yhteydessä.
– Monet kokevat epäoikeudenmukaisena sen, että hautapaikkamaksut ovat kuntalaiselle samat riippumatta siitä, kuuluuko seurakuntaan, eräs vastaajista kirjoittaa.
Kyselyyn vastanneiden mukaan kirkon jäsenyys voisi vaikuttaa esimerkiksi erilaisten osallistumis- tai kerhomaksujen kohdalla. Moni vastaaja totesi, että kirkon jäsenille osallistumismaksut olisivat huokeampia kuin kirkosta eronneille.
Jäsenyyden perusteella tehtävät rajaukset muuttuvat vaikeammaksi, kun asiaa pohditaan kirkon ydinviestin eli hengellisyyden, uskon ja toisten ihmisten auttamisen kautta. Useassa vastauksessa korostuikin juuri se, ettei kirkko ole vain palveluita tuottava laitos vaan hengellinen yhteisö, jonka keskiössä on usko Jumalaan. Silloin kirkon opetuksen mukaan ihmisiä ei voi jäsenyyden perusteella sulkea ulkopuolelle.
Kirkolliskokousedustajilta kysyttiin myös sitä, pitäisikö diakonia-apua antaa vain niille, jotka ovat kirkon jäseniä. Kyselyyn vastanneiden viesti oli selvä ja yksimielinen. Diakonia-avun myöntämiseksi ei pidä kysellä kirkon jäsenkirjaa.
– Ruokajonossa ei kysytä jäsenkorttia, tiivistää eräs vastaajista.
