Tulos käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreesta tutkimuksesta, joka perustuu uusimpaan Reserviläisten toimintakyky -tutkimusaineistoon. Tutkimukseen osallistui 680 20–35-vuotiasta miestä.
Lapsuusajan liikunnalla ja aikuisiän mielenterveydellä oli yhteys riippumatta siitä, minkä ikäinen tutkimukseen osallistunut reserviläinen oli, mikä oli hänen koulutuksensa tai kuinka paljon hän harrasti liikuntaa.
Ohjattua liikuntaa harrastaneet voivat nuorena aikuisena psyykkisesti paremmin.
– Lasten ja nuorten urheilu on tärkeä keino edistää väestön mielenterveyttä. Erityisen tärkeää on tukea haasteellisissa olosuhteissa kasvavien lasten liikunnan harrastamista, kun perheen talous on tiukka, sanoo erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
Liikuntaharrastus vahvistaa lapsen osallisuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta, se luo kaverisuhteita ja harjoittaa sosiaalisia taitoja.
– Valmentajasta lapset saavat ylimääräisen, luotettavan ja turvallisen aikuisen, sanoo itsekin nuoria yleisurheilijoita valmentava Appelqvist-Schmidlechner.
Tutkimus osoitti, että miehillä oli sitä vähemmän mielenterveysoireita, mitä korkeammalla tasolla miehet olivat kilpailleet lapsuudessa.
Vaikka kilpaurheiluun voidaan ajatella jo lähtökohtaisesti valikoituvan henkisesti vahvoja henkilöitä, voi kilpaurheilulla tutkimusryhmän mukaan olla merkittävä mielenterveyttä suojaava vaikutus. Se opettaa lapsille tavoitteiden asettelua, sinnikkyyttä sekä keinoja selviytyä haastavista tilanteista. Samalla se vahvistaa lapsen itseluottamusta ja rakentaa mielenterveyden perustaa.
Toisaalta tutkimus kertoo, että lapsena kilpaurheilua harrastaneiden poikien runsas alkoholinkäyttö ja nuuskaaminen oli muita yleisempää nuorena aikuisena. Tulos on tutkijoiden mukaan huolestuttava.
