Mediassa käsitellään miesjohtajien perheasioita Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan ristiriitaisesti. Pysähtyneisyys ja vanhat arvot rehottavat edelleen.
– Jutuissa oletetaan usein työelämässä menestyvien miesten käyttäytyvän ikään kuin heillä ei olisi perhettä ollenkaan, kertoo tiedotteessa väitöskirjatutkija Emilia Kangas Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Tutkimuksessa on tarkastelu suomalaisen median luomaa kuvaa johtajien ja asiantuntijoiden isyydestä. Aineistona on käytetty suurimpien sanomalehtien juttuja vuosilta 1990–2015.
Keskustelu johtavassa asemassa olevien miesten työn ja perheen yhdistämisestä levisi tutkimuksen mukaan ensi kerran tutkijoiden piiristä koko kansan keskuuteen vuonna 1998, kun pääministeri Paavo Lipponen (sd.) jäi kahden viikon isyysvapaalle.
Pääministerin isyysvapaan jälkeen 2000-luvun alussa media esitteli useita muitakin miespoliitikkoja osallistuvina isinä. Pian sen jälkeen ääneen pääsivät myös tutkijat ja perhevapaauudistuksia vaatineet naiset, mutta isiltä itseltään harvoin kysyttiin mitään.
Liike-elämän johtotehtävissä toimivat isät ovat päässeet puhumaan mediassa työn ja perheen yhdistämisestä vasta tällä vuosikymmenellä.
Tutkimuksen mukaan äitien ja isien hoivavastuun tasa-arvoinen jako edellyttää vanhempainvapaauudistusta. Hoivavastuu nähdään työpaikoilla edelleen usein naisten vastuulla olevana, mikä jarruttaa työpaikkojen kehitystä.
Kankaan mielestä Suomessa tulisi kasvattaa vanhempainvapaiden isille kiintiöityä osuutta. Suomi on miesten perhevapaissa jäljessä muita Pohjoismaita.
– Kun laajasta isyysvapaasta tehdään yleinen käytäntö, syntyy myös miehille vanhempainvapaaseen kannustavia roolimalleja, Kangas arvioi.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Gender, Work and Organization -lehdessä, joka on yliopiston mukaan kansainvälisesti arvostettu työelämää ja sukupuolta tarkasteleva tieteellinen julkaisu.
