Lakimiesliitto esittää, että seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö pitää uudistaa. Vaatimuksen taustalla on liiton mukaan erityisesti raiskaustuomioiden ympärillä viime aikoina käyty keskustelu ja esitys suostumuksen puutteen ottamisesta raiskauksen tunnusmerkistöön.
Samoin keskustelua on herättänyt tapaus, jossa sukupuoliyhteys 10-vuotiaan tytön kanssa ei ollut törkeä raiskaus, vaan lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö. Lakimiesliiton aloite on tiistaina esillä väkivaltaa käsittelevässä SuomiAreena-keskustelussa Porissa.
– Seksuaalirikoslainsäädännön uudistamistoiveille on tyypillistä niiden liittyminen ajankohtaisiin tuomioistuinratkaisuihin. Lainsäädännön sirpalemainen uudistaminen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Tarvitaan laaja kokonaisuudistus, toteaa tiedotteessa Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä.
Hän huomauttaa, että tuomioistuinten rangaistuskäytäntö ei myöskään muutu pelkästään koventamalla rangaistusten yläpäätä. Mikäli rangaistuskäytäntöä halutaan tosiasiallisesti tiukentaa, tulee hänen mielestään rangaistusten vähimmäismäärää korottaa.
Lakimiesliitto näkee seksuaalirikosten ympärillä käydyn keskustelun ympärillä lainsäädännön ohella myös puhtaasti viestinnällisiä haasteita, joihin tulee kiinnittää huomiota.
– Lainsäädännön on oltava yleisen oikeustajun mukaista. Toisaalta yleisen oikeustajun vastaiset päätökset ovat usein väärinymmärryksen tulosta. Lyhyesti perusteltujen tuomioiden taustalla on seksuaalirikosten uhrien suojeleminen, minkä vuoksi pääosa käsittelyssä ilmenneistä seikoista on salaisia. Tämä tekee ratkaisujen perustelun tuomioistuimille ymmärrettävästi vaikeaksi, Rytkölä muistuttaa.
Seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä on Lakimiesliiton mukaan erityisen tärkeää miettiä, miten seksuaalirikosten erilaiset tekomuodot ja niihin liittyvät rangaistukset ovat viestittävissä suurelle yleisölle.
– Juristien on muistettava, että oikeustaju ei synny vain juristeriasta, vaan lainsäädännön ja sen soveltamisen ymmärrettävyydestä. Lainsäädännön ymmärrettävä perusteleminen on tehtävämme. Myös rikosnimikkeiden on kerrottava selkeästi, kuinka moitittavan tuomittavia tekoja pidetään, Rytkölä huomauttaa.
