Suomen Pankin heinäkuun lopussa julkistamat maksuliiketilastot vuodelta 2019 osoittavat, että maksukortin lähimaksuominaisuuden käyttö kasvoi 45 prosenttia edellisvuodesta. Lähimaksulla tehtyjen ostosten arvo lähes kaksinkertaistui.
Koronaepidemian aikana käteisen käyttö on edelleen vähentynyt. Käteisen tarvetta vähentävät myös älypuhelinsovellutusten suosion kasvu maksamisessa.
Käteisen jakelukanavat ovat kuitenkin vuodesta 2018 monipuolistuneet. Käteisautomaattien määrä on lisääntynyt ja tieto käteisen noston mahdollisuudesta ostosten yhteydessä kaupoista on kasvanut.
Pankin konttorien ja automaattien lisäksi käteistä on mahdollista nostaa tuhansista kauppojen toimipisteistä ja R-kioskeista eri puolilta Suomea. Valtaosalla pankeista on sopimus käteisen nostopalvelusta kauppaketjun tai -ketjujen tai asiamiespisteiden kanssa. Osa pankeista voi lähettää rahaa myös postitse asiakkailleen.
Käteistä käytti pääasiallisena maksuvälineenään päivittäistavaroiden ostamisessa enää seitsemän prosenttia suomalaisista.
– Käteinen ei katoa lähitulevaisuudessa. Sen saatavuus on tärkeätä osalle ikäihmisiä ja erityisryhmille, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita. Ikäihmisten digitaidot kehittyvät tosin vauhdilla. Vuonna 2019 tekemämme kansalaiskyselyn mukaan 75-79-vuotiaista jo 70 prosenttia käyttää laskujen maksuun tavallisimmin verkkopankkia, johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen Finanssiala ry:stä toteaa.
