Hallituksen sisällä näyttäisi olevan eriasteista näkemystä siitä, miten hyvin valtion kunnille osoittamat avokätiset koronatuet ovat osuneet maaliinsa ja kuinka huolissaan tilanteesta pitäisi olla. Tämä nousi esiin SOSTE ry:n kuntavaalipaneelissa keskiviikkona.
Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mielestä valtion kunnille osoittamat koronatuet ovat olleet perusteltuja lomautusten ja irtisanomisten välttämiseksi, mutta:
– Viesti on ollut, että peruspalveluista ei siirrettäisi väkeä koronatehtäviin, kouluterveydenhuollon jonot eivät kasva, pikkuvauvoja otetaan neuvolaan normaaliin tapaan säännöllisiin tarkistuksiin ja käynteihin ja me tiedämme, että kaikissa kunnissa näin ei ole tapahtunut. Ja se on minusta virhe. Se raha osoitettiin siksi, että ylimääräisiä lisäosaajia perusporukan päälle hankitaan niillä euroilla, jotta koronan hoito ei vaaranna meidän peruspalveluita ja kasvata varjoa koronan jälkeisessä ajassa.
Saarikko korosti kantavansa asiasta ”suurta huolta”, mutta painotti samaan hengenvetoon, että kunnat myös eroavat tähän liittyen ratkaisuissaan.
SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin oli hetkeä aiemmin puolustanut vahvasti valtion kunnille myöntämiä koronatukia. Marin muistutti, että kunnat vastaavat todella monista koronaan liittyvistä toimista eri tavoin liittyen muun muassa testaukseen, jäljitykseen ja hoidon kokonaisuuteen.
– Kunnilla on todella iso rooli tässä kriisissä ja on tärkeää, että valtio on tukenut kuntia ja sitä kautta omalta osaltaan pyrkinyt varmistamaan sen, että muutoinkin vaikeassa tilanteessa kunnat eivät irtisanoisi ja lomauttaisi henkilöstöä niin, ettei peruspalveluita heikennettäisi kriisin keskellä. Sillä olisi hyvin pitkäkantoiset seuraukset, joten valtio on tullut tässä kuntien avuksi ja tämä tuki tänäkin vuonna jatkuu.
Marin ei vaikuttanut olevan Saarikon tapaan kuitenkaan yhtä lailla huolissaan siitä, että peruspalveluja olisi heikennetty tai koronarahoja olisi käytetty kunnissa toisin kuin olisi tarkoitettu.
Kuntia tuettiin viime vuonna koronakriisissä noin kolmella miljardilla eurolla ja kuntien ja kuntayhtymien tulos olikin peräti 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Kun 2019 alijäämäisen tuloksen teki 223 kuntaa, koronavuonna tällaisia kuntia oli vain 27.
Kuntaministeri Sirpa Paatero oli aiemmin todennut Verkkouutisissa erilaisia näkemyksiä vallitsevan siitä, kuinka paljon kunnat ovat käyttäneet koronarahoja juuri palvelujen tarpeisiin ja kuinka paljon niillä on katettu alijäämää, mitä kunnissa on mahdollisesti kertynyt.
Ministeri huomautti, että kunnille myönnetyissä rahoissa puhutaan niin valtionosuuksista kuin avustusmuotoisesta rahoituksestakin, joista viimeksi mainittu on käytettävä juuri siihen sovittuun kohteeseen.
