Monissa kunnissa edes kunnallisveron nousu ei helpota talousahdinkoa, Helsingin Sanomat kertoo.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kuvailee tilannetta monien kuntien osalta erikoiseksi. Kunnan veropohja ja verokehityksen suunta ei välttämättä käänny, vaikka kunnallisveroprosenttia nostettaisiin.
Monissa kunnissa kuntalaisten tulot ovat keskimäärin niin pienet, ettei kuntalaiset tosiasiassa maksa yhtä paljon veroa suhteessa ansiotuloihinsa nähden.
Tämä johtuu siitä, että kunnallisverosta tehdään vähennyksiä, jotka painottuvat pienituloisille kunnallisveron maksajille. Esimerkiksi Halsualla, jossa on Suomen korkein veroprosentti, 23,5 prosenttia, effektiivisen veroasteen arvioidaan olevan vain noin 14,14. Halsualaiset eivät siis verovähennyksistä johtuen todellisuudessa maksa muita suomalaisia selvästi korkeampaa kunnallisveroa.
Halsuan veroaste on lähes yhtä korkea kuin Suomen matalasta kunnallisveroprosentistaan tunnetussa Kauniaisissa. Kauniaisten effektiivinen veroaste on 14,44 prosenttia.
– Meillä on paljon minimieläkkeellä olevia. Eläketulovähennyksen ansiosta he eivät joudu maksamaan käytännössä lainkaan veroa. Pienituloisimmat eivät myöskään maksa veroa perustulovähennyksen ansiosta, Halsuan kunnanjohtaja Jari Penttilä sanoo.
Valtiovarainministerin kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö Jani Pitkäniemen mukaan kuntatalous on ollut vaikeassa tilanteessa usean vuoden ajan. Kunnallisvero nousi kaikkiaan 53 kunnassa vuoden 2020 alusta.
– Väestön ikääntymisen tuoma paine ja muuttoliike näkyvät selvästi luvuissa, myös tulopuolella, Jani Pitkäniemi sanoo HS:lle.
Veronkorotukset koskettavat noin miljoonaa suomalaista. Joukko on suuri, sillä veronkorottajiin kuuluu pienempien kuntien lisäksi useita kaupunkeja, kuten Tampere ja Kuopio. Viimeksi kunnallisveron korotukset koskivat yhtä suurta joukkoa vuonna 2014.
