Verkkouutiset

”Kun sosialismi menee katastrofiin, ei se sosialismia ollutkaan”

Kokoomuksen Arto Satosen mukaan Venezuelan kansa maksaa johtajien virheistä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Venezuelan (presidentti Nicolas) Maduron sosialistisessa kokeilussa on nyt käynnissä se vaihe, että kansa äänestää jaloillaan, kansanedustaja Arto Satonen tviittaa.

Satonen toteaa Venezuelan kansan maksavan karmealla tavalla maan edellisen presidentin Hugo Chavezin perinnöstä ja hänen seuraajansa Maduron poliittisista virheistä. Satonen ryydittää tviittiään hashtagilla #reaalisosialismi.

Jukka-Pekka Muotio vastaa Satoselle sarkastisesti, ettei Venezuelassa ole kokeiltu sosialismia. Hän viittaa vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan tviittiin reilun parin viikon takaa.

Kontulan mukaan Venezuelassa ei ole kokeiltu sosialismia tai sitten sosialismille on annettu maan talouspolitiikassa ”sanan tavanomaisesta käytöstä ja teoreettisesta traditiosta poikkeava merkitys”.

– Se on mielenkiintoista, että ainakin jossakin sosialistisilla arvoilla valtaan tullut hallitus on vähän aikaa toiminut ja tilanne on katastrofissa, niin sitten muut rientävät kertomaan, että ei tämä sosialismia ollutkaan, Arto Satonen vastaa.

Hyperinflaatio ja ruokapula

Venezuelan talous on syöksykierteessä. IMF varoitti hiljattain, että nykyinen hyperinflaatio voi kiihtyä tämän vuoden loppuun mennessä miljoonaan prosenttiin. Vastaavaa on nähty viimeksi 2000-luvun lopun Zimbabwessa ja 1920-luvun Saksassa.

Indepedentin mukaan Venezuela on ajautunut talouskurimuksen seurauksena myös vakavaan humanitaariseen kriisiin. Sekä ruoasta että lääkkeistä on pulaa ja kolme neljäsosaa venezuelalaisista on laihtunut keskimäärin 11 kiloa. Lasten kerrotaan menehtyvän aliravitsemukseen ja malariatapauksien määrä nousee. Myös rikollisuuden kerrotaan olevan kasvussa.

Venezuelan ahdingon juuret ovat Hugo Chavezin politiikassa. Epäonnistunutta vallankumousta 1990-luvun alussa johtanut entinen kenraali Chavez voitti vuoden 1998 presidentinvaalit vetoamalla etenkin köyhiin ja pienituloisiin. Chavezin hallinnon alkuvuodet olivat voittokulkua. Presidentti ohjasi Venezuelan massiiviset öljytulot sosiaalimenoihin ja erilaisiin hyvinvointiohjelmiin. Köyhyys, työttömyys ja lapsikuolleisuus vähenivät. Hugo Chavez ryhtyi kuitenkin samalla myös viemään hallintoaan yhä autoritaarisempaan suuntaan. Pian oikeusvaltiota ei enää ollut. Valtion kovat menot olivat lisäksi täysin riippuvaisia korkeasta öljyn hinnasta.

Nicolas Maduro nousi valtaan Chavezin kuoltua syöpään vuonna 2013. Öljyn hinta romahti ja Venezuelan valtion budjetilta putosi pohja. Maduron hallinto päätti ratkaista ongelman painamalla lisää rahaa ja jatkamalla tuhlaamista. Tuloksena oli hyperinflaatio. Ruokapula taas seurasi valtion määräämistä hinnoista ja ulkomaisen valuutan virtojen ehtymisestä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)