X
SULJE MAINOS
Eduskunnasta löytyy tuki 5-vuotiaana aloitettavalle esikoululle. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kouluun viisivuotiaana ja pois 19-vuotiaana? Näin eduskuntaryhmät vastaavat

Ehdotus oppivelvollisuuden pidentämisestä jakaa mielipiteitä.

Eduskunnan enemmistö tukee kaksivuotista esikoulua, joka aloitettaisiin jo viisivuotiaana. Ehdotus oppivelvollisuusiän korottamisesta taas kerää kannatusta vain SDP:ltä, vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Tämä ilmenee Verkkouutisten kyselystä.

Verkkouutiset kysyi sähköpostitse puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta kantoja OAJ:n ehdotuksiin oppivelvollisuuden uudistamisesta. OAJ on ehdottanut kaksivuotista esikoulua, joka aloitettaisiin jo 5-vuotiaana. Lisäksi OAJ on ehdottanut oppivelvollisuuden jatkamista siihen asti, että nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon tai täyttänyt 19 vuotta.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajia pyydettiin vastaamaan ehdotuksiin joko myönteisesti tai kielteisesti ja perustelemaan lyhyesti kantansa.

Vastauksien perusteella esikoulun uudistamista kannatetaan kokoomuksessa, SDP:ssä, vihreissä, vasemmistoliitossa, kristillisdemokraateissa sekä varauksin myös pääministeripuolue keskustassa. RKP ei poissulje ehdotusta, mutta sillä ei ole virallista kantaa asiaan. Siniset ja perussuomalaiset vastustavat ehdotusta.

Ajatus oppivelvollisuusiän nostamisesta ei kerää samanlaista kannatusta. Hallituspuolueista kokoomus vastustaa ehdotusta. Keskusta ja siniset taas vastaavat odottavansa hallituksen selvitystä toisen asteen koulutuksen  maksuttomuudesta. Oppivelvollisuusiän korottaminen ehdotetulla tavalla merkitsisi käytännössä maksutonta toisen asteen koulutusta.

SDP, vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat oppivelvollisuuden jatkamista siihen asti, että toisen asteen tutkinto on suoritettu. Vasemmistoliitto rajaisi oppivelvollisuusiän 18 vuoteen ja vihreät ”vähintään 18 vuoteen”. Perussuomalaiset ei kannata ehdotusta. Kristillisdemokraateilla ja RKP:llä ei ole asiaan kantaa.

Verkkouutiset keräsi alle eduskuntaryhmien puheenjohtajien kommentteja ehdotuksista.

Kannatatteko ehdotusta kaksivuotisesta esikoulusta, joka aloitettaisiin jo 5-vuotiaana?

Antti Kaikkonen (kesk.): Keskusta on esittänyt esi- ja perusopetuksen ensimmäisten luokkien yhteyden tiivistämistä ja käyttää tästä kokonaisuudesta käsitettä ”pienten lasten koulu”. Koulupolun ensimmäisinä vuosina eteneminen esikoulusta kouluun ja luokilta toiselle tapahtuisi nykyistä joustavammin lapsen kehitysvaiheen ja taitojen mukaan. Lapsi etenisi edelleen seuraaville koululuokille saavutettuaan tietyt määritellyt perustaidot.

Lapsella olisi mahdollisuus aloittaa myös esikoulu vuotta nykyistä aikaisemmin tässä mallissa, jos lapsen taidot olisivat siihen riittäviä tai se tukisi muuten lapsen kehittymistä.

Kalle Jokinen (kok.): Kokoomuksessa halutaan lisätä varhaiskasvatusta ja tarjota ohjattua kasvatusta. On todettu, että kehitys tuossa iässä on sellaista, että sitä kannattaa tukea.

Simon Elo (sin.): Sininen tulevaisuus ei kannata kaksivuotista kaikille pakollista esikoulua, vaan nykyistä tilannetta.

Antti Lindtman (sd.): SDP tavoittelee maksutonta varhaiskasvatusta, joka olisi kaikkien lasten ja perheiden saavutettavissa.

Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on nostettava eurooppalaiselle tasolle, 90-95 prosenttiin, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan myöhemmälle oppimiselle. Kaksivuotinen maksuton esiopetus sopii välitavoitteena hyvin tähän linjaan.

Krista Mikkonen (vihr.): Nyt viidesosa viisivuotiaista on varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Monet näistä on sellaisia lapsia, jotka hyötyisivät kaikkein eniten varhaiskasvatuksen antamasta tuesta kouluun siirtymisessä.

Aino-Kaisa Pekonen (vas.): Kaksivuotinen esikoulu vahvistaa entisestään varhaiskasvatuksen ja peruskoulun yhteistyötä sekä helpottaa lapsen koulutaipaleen aloittamista. Varhaisempi esiopetus helpottaa myös lapsen mahdollisten oppimishäiriöiden varhaisempaa huomaamista, ennaltaehkäisee myöhäisempiä ongelmia sekä tasoittaa lasten taustoista johtuvia eroja oppimisessa.

Leena Meri (ps.): 5-vuotiaita ei ole tarpeen laittaa koulutusputkeen. Suomalainen koulujärjestelmä on tuottanut kansainvälisesti verraten erittäin hyviä oppimistuloksia. Viime vuosien aikana näissä on tapahtunut laskua, erityisesti niin, että erittäin heikkojen ääripää on sekä kasvanut että loitontunut muista.

Lapsuus lyhenee koko ajan, mikä on huolestuttavaa. Jos perhe tai lapsi tarvitsee tukea, sitä pitää antaa yksilöllisesti. Tässäkin kysymyksessä kaikkia koskeva massaratkaisu on väärä lähestymistapa ongelmaan.

Peter Östman (kd.): Varhentamiseen olemme suhtautuneet positiivisesti ja katsoneet, että esikoulua olisi mahdollista laajentaa 5 vuotiaisiin.

Thomas Blomqvist (r.): Aivan selvää on, että varhaiskasvatukseen on satsattava. Omassa perhepoliittisessa mallissamme ehdotamme, että kaikille yli kolmevuotiaille lapsille taataan neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta täytyy nostaa Suomessa.

Kannatatteko oppivelvollisuusiän korottamista 19 vuoteen?

Antti Kaikkonen: Kannatamme, että toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta tehdään perusteellinen selvitys, kuten myös aiheesta käynnissä olevassa kansalaisaloitteessa ehdotetaan. Tässä yhteydessä on myös tarkennettava, mitä maksuttomuudella tarkkaan ottaen tarkoitetaan.

Kalle Jokinen: Miksi pitäisi koko ikäluokka velvoittaa, kun suurin osa löytää opintopolkunsa ilman oppivelvollisuusiän nostamista. Täsmätuet pitää löytää niille jotka tukea tarvitsevat.

Simon Elo: Sininen tulevaisuus odottaa hallituksen käynnistämää selvitystä oppivelvollisuusiän pidentämisestä. Se kustantaisi 100 miljoonaa euroa vuodessa ja emme ole vakuuttuneita, että sitä summaa kannattaa käyttää tähän.

Antti Lindtman: SDP kannattaa oppivelvollisuusiän pidentämistä toiselle asteelle.

Krista Mikkonen: Haluamme varmistaa nuoren siirtymisen toiselle asteelle ja ehkäistä koulupudokkuutta. Mutta pelkän iän korottaminen ei riitä, tarvitaan riittävästi henkilökohtaista tukea niin peruskoulun kuin toisen asteen aikana, jotta kaikki saavat riittävät taidot ja opinpolku ei katkea.

Aino-Kaisa Pekonen: Tämä on tärkeä tavoite, sillä oppivelvollisuusiän korottaminen ja laajentaminen toiselle asteelle yhdistettynä maksuttomiin oppimateriaaleihin on tehokas keino ehkäistä koulutuksen ulkopuolelle jäämistä ja keskeyttämistä.

Leena Meri: Nuorten syrjäytyminen on merkittävä ongelma, mutta siihen pitää puuttua muilla keinoin kuin oppivelvollisuusiän korottamisella. Pakottaminen on huono motivaattori nuorelle opiskeluun eikä se sillä parane, että nuoren on ns. pakko viettää päivänsä jossain yhteiskunnan määräämässä paikassa.

Peter Östman: Kristillisdemokraattinen puolue ei ole tehnyt virallista linjausta asian suhteen.

Thomas Blomqvist: Olemme vasta alustavasti keskustelleet asiasta. Täysin keskeistä meille on, että Suomessa taataan oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin ja opiskeluun, ja tämä koskee myös toisen asteen koulutusta.

 

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt