Verkkouutiset

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus vähentynyt

Nuorten työllisyys paranee ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien nuorten aikuisten osuus laskee.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten osuus on laskenut huomattavasti viime vuosina.

Asiasta kertovat opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhteisessä tiedotteessa.

Tilastokeskuksen vuosikeskiarvoon perustuvien lukujen mukaan NEET-nuorten osuus 20-24-vuotiaista oli vuonna 2015 noin 15 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli laskenut 11,8 prosenttiin.

Ministeriöiden mukaan hallituskaudella on toteutettu useita toimenpiteitä, joilla nuorten aseman parantumiseen on vaikutettu.

Erityisesti miesten tilanne on parantunut vuodesta 2015, jolloin miehistä oli 16,6 prosenttia työn ja koulutuksen ulkopuolella. Tällä hetkellä luku on 11,7 prosenttia.

Ministeriöiden mukaan lähes kaikki perusopetuksen päättävät hakevat koulutukseen ja koulutuspaikkoja on tarjolla koko ikäluokalle. Vailla toisen asteen tutkintoa olevien osuus 20-24-vuotiaissa on silti edelleen huomattava, mutta suunta on ollut viime vuodet laskeva.

– Vahva työllisyyskehitys tällä hallituskaudella on ehkäissyt tehokkaasti myös nuorten syrjäytymistä. Työllisyyttä tukevaa politiikkaa on jatkettava. Nuorten syrjäytymistä tulee ennaltaehkäistä myös kääntämällä katsetta yhä enemmän varhaisiin vuosiin, päiväkoteihin, neuvoloihin ja kouluun, toteaa nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä valmistelleen ministeriryhmän puheenjohtaja, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)

Työministeri Jari Lindströmin (sin.) ohjaamojen toiminnan vakinaistaminen tällä hallituskaudella on ollut merkittävä päätös ja edistysaskel syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamiseksi.

– On tärkeää, että rakennamme nämä palvelut nuoria itseään kuunnellen, ja että apua saa matalalla kynnyksellä ”yhdeltä luukulta”. Jokaiselle on löydettävä järkevä suunta omaan elämään, ja sitä varten tulevaisuudessa pitää panostaa esimerkiksi nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen, Lindström toteaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan nyt on lisättävä yhdessä tekemistä sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistys- ja nuorisotoimen sekä työllisyyspalvelujen kesken.

– Tällä hallituskaudella nuorten mielen hyvinvoinnin ja arjen tukea on lähdetty järjestelmällisesti kehittämään osana ohjaamoja palkkaamalla niihin sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja. Tämä kynnyksetön, intensiivinen apu on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja tarpeelliseksi, Saarikko kertoo.

Hyvinvointia edistetty

Ministeriöiden mukaan hallituskauden aikana on toteutettu lainsäädännöllisiä uudistuksia, toimintojen vakiinnuttamista sekä erilaisia hankkeita, joilla lasten ja nuorten hyvinvointia on edistetty.

Toimenpiteistä tehdyn virkamieskatsauksen mukaan osa toimenpiteistä on vaikuttanut suoraan nuoren työllistymiseen tai koulutukseen pääsyyn.

Osa toimenpiteistä taas on kohdistunut nuoreen itseensä työllistettävyyttä tai opiskeluvalmiuksia parantaen (mm. ohjaamot, psykososiaalinen tuki, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot ja valmentava koulutus).

Osa toimenpiteistä kohdistuu puolestaan jo lapsuuteen vaikuttaen vasta tulevaisuudessa, parantaen pitkäjänteisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa ja ennaltaehkäisten syrjäytymistä.

Tällaisia ovat lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja erityisesti varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen kohdistuvat toimet, kuten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu sekä esi- ja perusopetuksen järjestäjille myönnetyt avustukset tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja ryhmäkokojen pienentämiseen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)