Hallitus kokoontuu budjettiriiheen syyskuun alussa. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) viimeviikkoinen pohjaesitys ei sisältänyt yllätyksiä, vaan siinä keskitytään panemaan täytäntöön viime kevään kehysriihen linjauksia.
Edelleen avoimina isoina kysymyksinä hallituksen pöydällä ovat keväällä linjattujen 100–150 miljoonan euron veronkiristysten kohdennus, uudet ilmastotoimiin liittyvät päätökset ja toimet työllisyyden nostamiseksi. Työllisyystoimille on todella tarvetta, vaikka aivan tuoreimmat tilastot kertovat odotuksia vahvemmasta työllisyyden parantumisesta. Rakenteelliset ongelmat ovat koronan jäljiltä vähintäänkin ennallaan, työttömiä on paljon enemmän kuin ennen kriisiä ja talouskasvun ennakoidaan hiipuvan 1–1,5 prosenttiin vuodesta 2023 lähtien.
Yksittäisenä työllisyysnäkökulmasta myönteisenä toimena haluan nostaa Saarikon budjettiesityksestä esille kotitalousvähennyksen parantamisen. Kotitalousvähennys on aikanaan luotu parantamaan työllisyyttä ja vähentämään harmaata taloutta. Näin on myös tapahtunut. Vähennyksen piiriin kuuluvien palvelujen kysyntä on kasvanut ja sitä kautta työtä tullut lisää. Vähennys myös helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Akavan vahvasti kannattamaa vähennyksen parantamista ovat hallituksessa vieneet eteenpäin erityisesti keskusta ja RKP. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2 250 eurosta 3 500 euroon ja kotitalous- sekä hoivatyön korvausprosentin nosto 40:stä 60:een prosenttiin ovat tervetulleita muutoksia.
Kehitettävää kuitenkin vielä jää. Parannuksen voisi laajentaa koskemaan muutakin kuin kotitalous- ja hoivatyötä. Lisäksi nykyisen sadan euron omavastuuosuuden voisi kokonaan poistaa, jolloin myös pienen työmäärän teettäminen kuuluisi vähennyksen piiriin.
Vaikka välillä muuta väitetään, kyseessä ei ole hyväosaisten kotitalousvähennys vaan laajasti hyödynnetty kannustin kodin palveluihin ja remontteihin. Akava Worksin selvityksen mukaan kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla, myös täysimääräisesti. Lukumääräisesti eniten sitä käyttävät keskituloiset.
Vähennyksen merkitys käy selvästi ilmi kevättalvella teetetystä kyselystä: palveluiden käyttö lisääntyy ja työllisyys lisääntyy, jos vähennystä parannetaan. Vähennyksen avulla hankitaan enemmän sellaisia työvaltaisia palveluita, joita ei hankittaisi ilman vähennystä.
