Ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa on näkynyt yliopisto-opiskelijoiden ruotsin taidossa kielteisesti, kertoo Uutissuomalainen. Ruotsi on ollut vapaaehtoinen aine vuodesta 2005.
– Osaamisen taso on keskimäärin laskenut ja hajonta kasvanut. On tosi osaavia ja erittäin heikkoja, lähes kieltä osaamattomia opiskelijoita. Keskitason osaajat ovat vähenemään päin, kertovat yliopistojen kielikeskusten johtajat.
Johtajien mukaan taitotason lasku näkyy siinä, että osa opiskelijoista aloittaa opiskelun käytännössä uudestaan nollasta. Virkamiesruotsin kurssin uusijoiden määrä on kasvanut tuntuvasti, ja yhä useammalle riittää alin arvosana.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on esittänyt, että ruotsin kielen ylioppilaskoe muutettaisiin takaisin pakolliseksi heikentyneen virkamiesruotsin tason vuoksi. Myöhemmin Sipilä sanoi, ettei pakollisen yo-ruotsin palauttaminen ole ensisijainen keino kohentaa virkamiesten kielitaitoa.
Kahdeksan kielikeskuksen johtajat muotoilivat Uutissuomalaisen kysymyksiin yhteiset vastaukset. Aalto yliopiston, Helsingin, Tampereen, Oulun, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen, Åbo Akademin sekä Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskusten johtajien mukaan taitotason lasku johtuu myös muista tekijöistä, kuten yleisestä arvostuksesta ja asenteista ruotsia kohtaan sekä koulujen oppikursseista ja opetusmenetelmistä.
Johtajat muistuttavat myös koko yhteiskunnan roolista.
– ”Ruotsipuhetta” pitäisi saada kääntymään myönteisempään suuntaan. Nykyinen pakkokeskustelu luo erittäin hedelmällistä alustaa kielteisille asenteille, ja asenteilla on suora vaikutus motivaatioon.
Oikeuskanslerinvirastossa tai oikeusasiamiehen kansliassa ei ole huomattu, että ruotsin kieleen liittyvät kantelut olisivat lisääntyneet.
