Verkkouutiset

Professorin avoin kirje oppositioryhmille: Vaatikaa tiedustelulakien korjaamista

Oppositiossa olevat SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP pääsevät ratkaisemaan tiedustelulakien kohtalon.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eduskuntaryhmät kokoontuvat tämän viikon perjantaina keskustelemaan tiedustelulaista ja miten ne voitaisiin saada läpi tällä vaalikaudella.

Valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Scheinin on kirjoittanut avoimen kirjeen sosialidemokraattiselle, vihreälle, vasemmistoliiton ja ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle. Kirje on julkaistu Perustuslakiblogissa.

Scheinin kertoo kirjoittavansa eduskuntaryhmille, koska hallitus hakee nyt niiden tukea tiedustelulainsäädännön läpiviemiseksi hallituksen ja opposition yhteisvoimin. Hallituksen pyrkimyksenä on muuttaa perustuslain 10 §:n säännöstä yksityiselämän suojasta, jotta perusoikeus väistyisi nykyistä laajemmin kansallisen turvallisuuden hyväksi. Lisäksi säädettäisiin joukko lakeja sotilastiedustelusta, siviilitiedustelusta, poliisin valtuuksista ja tiedustelutoiminnan valvonnasta.

Hallitus ei ole vielä antanut esityksiään eduskunnalle, mutta se on toistuvasti korostanut asian kiireellistä luonnetta. Uudet lait haluttaisiin saada voimaan jo tällä vaalikaudella. Vaatimus kiireellisestä hyväksymisestä on saanut uutta pontta Turussa tapahtuneiden puukotusten jälkeen.

Määräaikainen poikkeuslaki vaihtoehtona

Koska kaavaillut tiedusteluvaltuudet kajoaisivat merkittävässä määrin perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin, hankkeen läpivienti yhden eduskunnan aikana edellyttää viiden kuudenneksen määräenemmistöä (167 kansanedustajaa). Hallituksen parlamentaarinen pohja eduskunnassa on kaventunut 106 kansanedustajaan. Hallitus on ilmaissut valmiutensa neuvotella oppositioryhmien kanssa tiedustelulakihankkeen toteuttamisesta.

Scheininin mukaan SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n yhteenlaskettu edustajamäärä on riittävä turvaamaan viiden kuudenneksen enemmistön saavuttamisen, jos hallituspuolueet ovat yhtenäisinä hankkeen takana. Ryhmillä on yhdessä 178 kansanedustajaa.

Scheinin on tiivistänyt oppositioryhmien käytettävissä olevat menettelytapavaihtoehdot viiteen. Ensimmäinen on perustuslain kiireellinen muuttaminen, jota Scheinin pitää kaikkein huonoimpana vaihtoehtona ja kehottaa varomaan sitä. ”Suomi purkaisi perustuslain yksityisyydensuojan aikana, jolloin muualla yhä laajemmin ymmärretään, että yksityisyydestä on tullut yksi tärkeimmistä perusoikeuksista, ja hälyttävän usein juuri suhteessa kansallisen turvallisuuden nimissä toteutettuihin kajoamisiin. Tässä vaihtoehdossa oppositioryhmät paitsi avaisivat portit nykyhallituksen valmistelemalle tiedustelulakipaketille, myös antaisivat avoimen valtakirjan kaikille tuleville enemmistöhallituksille viedä niukallakin enemmistöllä läpi uusia tiedusteluvaltuuksia”, Scheinin perustelee.

Hänen mielestään paljon parempi vaihtoehto olisi se, että oppositioryhmät suostuisivat tiedustelulakipaketin hyväksymiseen kiireellisessä järjestyksessä (5/6 enemmistöllä) määräaikaisena poikkeuksena perustuslaista. ”Kun kyseessä olisi poikkeuslaki eikä perustuslain muutos, perustuslain yksityisyydensuojasäännöksen kanssa ristiriidassa olevat myöhemmät ehdotukset vaatisivat aina uudelleen eduskunnan määräenemmistöpäätöksen”, Scheinin perustelee.

Laki siivotaan ristiriitaisuuksista

Parhaana vaihtoehtona Scheinin pitää kuitenkin tiedustelulakien korjaamista perustuslain mukaisiksi eli lakipaketin siivoamista perustuslain 10 §:n kanssa ristiriidassa olevista säännöksistä. ”Suojelupoliisista tehtäisiin nykyaikainen tiedusteluviranomainen, eri viranomaisten mahdollisuuksia toimia ennalta estävästi ilman konkreettisen rikoksen epäilyä laajennettaisiin (perustuslain 10 §:n sallimissa määrin) ja tiedustelutoiminnan valvontaa parannettaisiin. Tietoliikenteen kohdennettua valvontaa laajennettaisiin siinä määrin kuin se on perustuslain ja kansainvälisten yksityisyydensuojanormien kannalta hyväksyttävissä. Perustuslain 10 §:n muuttamisesta ja tietoliikenteen massavalvonnasta luovuttaisiin”, Scheinin luettelee. Tällöin lakipaketti voitaisiin säätää yksinkertaisella enemmistöllä, mutta käytännössä oppositioryhmien myötävaikutuksella.

Vaihtoehtona on myös lopullisten päätösten lykkääminen vaalien yli. Tätä vaihtoehtoa Scheininin mielestä ei pidä hyvänä, koska pienellä viiveellä se johtaisi asiallisesti samaan lopputulokseen kuin ensimmäinen ja huonoin vaihtoehto. Oppositio voi myös torjua tiedustelulakihankkeen, mutta tällöin Suomi jäisi toistaiseksi ilman hallituksen, suojelupoliisin ja puolustusvoimien kaipaamia tiedustelulakeja, ja asiaa todennäköisesti käytettäisiin oppositioryhmiä vastaan vuoden 2019 eduskuntavaalien alla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)