Peruskoulun kielikokeilut pääsevät käyntiin ensi syksynä, lupaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) Helsingin Sanomissa.
Laajempaa kokeilua on odotettavissa kieltenopetuksen aloituksen varhentamisesta jo ensimmäiselle luokalle ja päiväkotiin. Etenkin perussuomalaisten vaatima alueellinen kokeilu pakollisen ruotsin korvaamisesta jollain muulla kielellä on näillä näkymin supistumassa varsin vaatimattomaksi.
– Tarkoitus on saada jo ennen joulua aikaan esitys kokeilusta, jossa kielenopiskelu alkaisi jo ensimmäisellä luokalla. Kunnat voivat hakea keväällä määrärahaa, jota on jaossa yhteensä kymmenen miljoonaa euroa kahdelle vuodelle, opetusministeri kertoo.
Kokeilulla tavoitellaan Grahn-Laasosen mukaan alueellista tasa-arvoa ja monipuolisempaa kielivalikoimaa.
– Jo nyt suurimmissa kaupungeissa on suosittuja kielikylpypäiväkoteja, mutta kokeilun avulla haetaan mukaan mahdollisimman monenlaisia kuntia eri puolilta maata, jotta kaikkialla päästäisiin hyödyntämään lasten herkintä ikää oppia uutta, Grahn-Laasonen selventää.
Nyt ensimmäisen vieraan kielen opetus ja opiskelu alkavat useimmiten kolmannella luokalla, ja valtaosin kieli on englanti. Vain kymmenkunta prosenttia oppilaista aloittaa kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla.
– Suosimme kokeiluissa kuntia, jotka aikovat tarjota muutakin kuin englantia, koska maailma kansainvälistyy koko ajan. Esimerkiksi kiinaa tarvitaan, ja Suomessahan jo saksa ja ranskakin alkavat olla harvinaisia kieliä.
Kiinan ja muidenkin Suomessa vähemmän yleisten kielten opiskelussa voitaisiin hyödyntää digitalisaatiota.
Opetusministeri aikoo myös kutsua selvityshenkilön pohtimaan laajemminkin maan kielivalikoimaa ja sen monipuolistamista, koska ”Suomi tarvitsee kansallisen kielistrategian”.
Selvityshenkilö on Turun yliopiston vararehtori, professori Riitta Pyykkö, joka on toiminut Turun yliopiston venäjän kielen professorina vuodesta 1997 lähtien.
– Kielten välille ei tarvita vastakkainasettelua. Tarvitsemme enemmän kieliä, ja yhden opiskelu auttaa oppimaan toisia, Grahn-Laasonen linjaa ja johdattelee samalla siihen, mitä kuuluu toiselle hallitusohjelman lupaamalle kielikokeilulle eli pakollisen ruotsin korvaamiselle jollain toisella kielellä.
– Olemme hallitusohjelman ja eduskunnan ponnen mukaisesti selvittäneet, voidaanko toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa kokeilussa vaihtoehtoiseksi, Grahn-Laasonen kertoo.
Hänen mukaansa perustuslaki asettaa tiukat rajat kokeilulle, joka voitaisiin ulottaa vain ”parin kunnan alueelle”.
– Ei voida uhata ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia omaan äidinkieleensä, Grahn-Laasonen perustelee rajausta.
Ministeri pitää kokeilussa ongelmallisena myös sitä, että lasten tulisi jo peruskoulun alaluokilla tehdä valintoja, jotka voivat vaikuttaa uravaihtoehtoihin asti.
Hän viittaa valtion virkamiehiltä vaadittavaan kielitaitoon, jonka tosin ei ole katsottu riittävän kunnolliseen palveluun viimeaikaisessa keskustelussa sairaaloiden päivystyksestä.
Grahn-Laasosen mukaan alakoululaisten on hankala itse tunnistaa valintojen vaikutuksia esimerkiksi yliopisto-opintoihin, jolloin vastuu siirtyy helposti vanhemmille.
– Koulutusjärjestelmämme on rakennettu niin, ettei syntyisi umpiperiä, ja sitä tulisi vaalia, Grahn-Laasonen sanoo.
