Monitoimihävittäjien hankintapäätös jää seuraavalle hallitukselle, mutta istuva hallitus tekee päätöksen hävittäjien rahoituksesta jo ensi kevään julkisen talouden suunnitelmassa.
Rahoituspäätökselle haetaan tukea kaikista eduskuntapuolueista. Yhteisymmärrys puoluejohtajien kesken on jo löytynyt hankintojen tarpeellisuudesta, mutta ei niiden määrästä eikä kokonaissummasta.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan puoluejohtajien kesken vallitsee yhteisymmärrys siitä, että rahoitusmallin pitää olla sellainen, ettei hankintojen takia jouduta vähentämään rahoitusta esimerkiksi perusturvasta tai koulutuksesta.
Rahoituskeinojen valmistelu lähetettiin puoluejohtajien ennen joulua pitämästä palaverista valtiovarainministeriön selvitettäväksi. HS:n tietojen mukaan ministeriö tutkii kolmea eri vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto nojautuu siihen, että EU antaisi luvan kiertää EU:n vakaus- ja kasvusopimusta eikä puolustushankintoja laskettaisi mukaan velkaantumiseen.
Toisessa vaihtoehdossa EU:n vastauksesta riippumatta puoluejohtajat sopisivat, ettei hankintoja lueta julkiseen velkaan.
Kolmannessa vaihtoehdossa valtio ottaa velkaa kehyksen ulkopuolella ja maksatukset venytetään usealle kymmenelle vuodelle, koska hankinnan elinkaarikin on niin pitkä.
Rahoituskeinoksi on hallituspiireissä väläytetty myös puolustusveroa Suomen satavuotisen itsenäisyyden nimissä.
Puolustusverolla voisi kerätä esimerkiksi 500 miljoonaa euroa vuodessa 10 vuoden aikana ja vivuttaa sillä velkarahaa. Myös puolustusobligaatiot voisivat olla keino rahoittaa hankintaa.
Periaatepäätökset ilmavoimien hävittäjäostoista ja merivoimien laivahankinnoista, eli tilausvaltuuksista tehdään puolustuspoliittisessa selonteossa, joka on määrä antaa eduskunnalle heti helmikuun alussa.
Hävittäjäkaupan hintahaarukka on 7–10 miljardia euroa ilman elinkaarikustannuksia. Sotalaivojen hintalapuksi on kerrottu 1,2 miljardia euroa, ja rahoitus alkaa vuonna 2019.
