Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Täysistunnon debatissa ulkoasiainvaliokuntaa johtava keskustan Matti Vanhanen sanoi pitävänsä ryhmäpuheiden perusteella arvokkaana, että painotuseroista huolimatta ”iso kuva” on kaikille yhteinen.
Sdp:n Erkki Tuomioja sanoi, ettei halua olla rikkomassa laajan yhteisymmärryksen henkeä. Hänen mukaansa yksi eroista koskee kuitenkin liittoutumattomuusperspektiiviä, jonka mahdollisuuden säilyttämistä hän korosti peruslinjaukseksi.
– Mutta yhtä selvänä pidän sitä, että meillä ei ole sellaista tilannetta, jolloin tästä nyt puhuminen tai tälle nyt joidenkin aikataulujen esittäminen millään tavoin parantaisi ainakaan Suomen turvallisuutta, Erkki Tuomioja sanoi.
Tuomioja toivoi enemmän aktiivista vaikuttamispyrkimystä, ei vain passiivista varautumista. Esimerkiksi hän mainitsi presidentti Sauli Niinistön lentoturvallisuusaloitteen.
Perussuomalaisten Tiina Elovaara totesi ulkoasiainvaliokunnan matkoilla havainneensa, että maailmanpolitiikka kaipaisi sukupolven vaihdosta ja politiikka on edelleen hyvin maskuliinista, kun keskustellaan paljon öljystä, aseista ja konflikteista. Naisten ja lasten oikeuksia kuitenkaan ei hänen mukaansa katsota muutosta tuoviksi supervoimiksi.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki tarttui Rkp:n Stefan Wallinin ryhmäpuheeseen. Siinä haluttiin Suomi Natoon vuoteen 2025 mennessä ja todettiin, että se kuitenkin vaatii kansan tukea.
– Hyvä että tekin sen myönnätte ja samalla myönnätte, että näin ei tule käymään. Itse asiassa Suomen Nato-jäsenyyden kannatus kansan keskuudessa on pikemminkin vähentynyt kuin voimistunut, Paavo Arhinmäki totesi.
Stefan Wallin vastasi olevan aivan totta, että kansan tuki puuttuu.
– Mutta sen jälkeen jos ja kun ulkopoliittinen johto ottaa tästä asiasta otteen ja alkaa ajamaan tätä asiaa, niin tilanne saattaa muuttua. Niin kävi viimeksi EU-jäsenyydenkin suhteen, Wallin sanoi.
