Tutkijat ovat alkaneet epäillä, että covid-19-virus aiheuttaa pitkäaikaisen muistinmenetyksen ja kognitiivistä heikkenemistä. Labrootsin mukaan tutkijoiden epäily pohjautuu aivoissa tapahtuviin muutoksiin, joita covid-19-tartunta aiheuttaa.
Useat covid-19-potilaat kärsivät neurologisista oireista. Näihin kuuluu muun muassa hajuaistin menettäminen ja delirium eli aivojen vajaatoiminnasta johtuva sekavuustila. Virukseen on liitetty myös pitkäaikaisia neurologisia ongelmia, kuten krooninen väsymysoireyhtymä sekä autoimmuunisairaus Guillan-Barren oireyhtymä.
Virustartunnan jälkeen saadut oireet eivät oikeastaan ole suoraan viruksesta aiheutuvia vaan immuunijärjestelmän reaktioita. Esimerkiksi pahoinvointi, väsymys ja kuume johtuvat neuroimmuunisolujen aktivoitumisesta. Ne saavat kehon torjumaan virustartuntaa.
Tällä aivojen immuunijärjestelmällä on kuitenkin myös muita tehtäviä. Neuroimmuunisolut sijaitsevat aivosolujen välisissä yhteyksissä, jotka ovat muistin kannalta välttämättömiä.
Koska covid-19-virus saa ne aktivoitumaan, ne voivat olla alttiita vaurioille, mikä puolestaan voi vahingoittaa kykyämme muodostaa muistoja.
Sairauden, kuten covid-19-infektion aikana immuunisolut aktivoivat ja toimittavat tulehdussignaaleja. Ne tuhoavat hermosoluyhteyksiä, jotka ovat elintärkeitä muistin säilyttämiselle.
Covid-19 voi aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia aivojen immuunivasteessa. Muutokset voivat lisätä ikään liittyvien kognitiivisten ongelmien ja Alzheimerin taudin riskiä.
Myös muut sairaudet, jopa lievä stressin aiheuttama tulehdus, on tunnistettu dementian ja kognitiivisen heikkenemisen riskitekijäksi.
Tutkijoiden mukaan koronaviruksen yhteyttä muistiongelmiin voidaan ajan kuluessa tutkia tarkemmin.
